Ero sivun ”Iskelmämusiikki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistin tylysti viitteet, pohjana kuitenkin painettu kirja niin eri viittauspäivillä ei ole suurta merkitystä; poistin kuolleen linkin AM-osiosta |
Kirjallisuutta-osion muotoilu |
||
Rivi 1:
{{Musiikin tyylilaji
| tyylilajin_nimi = Iskelmämusiikki
| alkuperä = [[operetti]], [[populaarimusiikki]], [[Folkmusiikki|folk]], [[tanssimusiikki]]
| maa = [[Yhdysvallat]] ja [[Saksa]]
| aika = [[1800-luku]], loppupuoli
Rivi 8:
|}}
'''Iskelmämusiikki''' (kansainvälisesti [[Saksan kieli|saksaan]] pohjautuen ''Schlager'')<ref name="german">{{Kirjaviite | Tekijä =Applegate, Celia & Maxine Potter, Pamela | Nimeke =Music and German National Identity | Vuosi =2002 | Sivu =235 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =University of Chicago Press | Tunniste = | www =http://books.google.fi/books?id=LmzeyYDhxVMC&pg=PA235&dq#v=onepage&q=&f=false | www-teksti = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> on [[Keski-Eurooppa|Keski]]- ja [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]] suosittu kevyen [[viihdemusiikki|viihdemusiikin]] ja [[populaarimusiikki|populaarimusiikin]] tyylilaji. Iskelmämusiikin luonne vaihtelee jonkin verran maittain ja on myös muuttunut ajan kuluessa. Moderniin [[popmusiikki]]in verrattuna se on maanläheisempää, haikeampaa, romanttisempaa ja dramaattisempaa. Iskelmämusiikki nojaa enemmän perinteisiin siinä missä moderni pop on jatkuvasti uusiutuvaa trendimusiikkia. Englanninkielinen ''hit'' juontaa juurensa samasta ajatuksesta eli aiemmin kyse ei ollut niinkään laulujen [[genre]]stä vaan niiden suosiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nrgm.fi/artikkelit/suomi-iskelman-ensitahdit-osa-1-gramofonikuume/| Nimeke =Suomi-iskelmän ensitahdit, Osa 1: Gramofonikuume| Tekijä = Pyry Waltari| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomi-iskelmän ensitahdit| Ajankohta = 28.
Iskelmämusiikkia on vaikea erottaa helposti omaksuttavana musiikkina genrenä popmusiikista, sillä vaikutteita on myös [[rock]]musiikista. Toisaalta alun perin iskelmämusiikkiin kuului olennaisena osana [[paritanssi]], kun taas popmusiikkia voi tanssia myös yksin.{{lähde}}
Rivi 34:
Suomalainen iskelmämusiikki on saanut paljon vaikutteita slaavilaisesta musiikista, joita useat artistit ovat vuosien ajan tulkinneet suomeksi.{{lähde}}
Kaikkien aikojen suosituin suomalainen iskelmä on [[Jukka Kuoppamäki|Jukka Kuoppamäen]] säveltämä ja sanoittama ja [[Jari Sillanpää]]n alun perin esittämä ”[[Satulinna (kappale)|Satulinna]]”.<ref>[http://www.iskelma.fi/?area=ajankohtaista&iidee=7000000000034808 Satulinna kaikkien aikojen iskelmä] Iskelmä. {{404}}</ref>
== Lähteet ==
Rivi 41:
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Bagh, Peter von & Hakasalo, Ilpo | Nimeke =Iskelmän kultainen kirja | Vuosi =1986 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Isbn =951-1-08913-7 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Latva, Tony & Tuunainen, Petri
* {{Kirjaviite | Nimeke =Suomi soi 1 – tanssilavoilta tangomarkkinoille | Vuosi =2004 | Sivu = | Selite =Toim. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tammi | Isbn =951-31-2505-X }}
== Aiheesta muualla ==
|