Ero sivun ”Peipsijärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätään laatikkoon kartta, siirretään satelliittikuva |
uusia lähteitä, muutama numeerinen arvo ja pitempi järvi-malline |
||
Rivi 1:
{{Järvi
| alkuperäinen nimi = Peipsi, Peipsi-Pihkva järv
| paikkakunta = [[Viro]], [[Venäjä]]▼
| sijaintikartan leveys = 250 <!-- valinnainen, oletus on 250 -->
| kuvateksti = ▼
| pushpin_label_position =
| latd = 58
| lats =
| latNS = N
| longd = 27
| longs =
| longEW = E
| coord_region =
| coord_scale =
| paikkakunta =
| kuva = Lake Peipus.png
| koordinaatit =
| pinta-ala = 3572 <ref name=pj/>
| korkeus = 30
| rantaviiva = 766,172 <ref name=pj/>
| suurinsyvyys = 17,6 <ref name=pj/>
| keskisyvyys = 8,0 <ref name=pj/>
| tilavuus = 25,07
| valuma-alue = 47 800 <ref name=pj/>
| laskujoki = [[Narvajoki]]
| virtaus =
| järvinumero = vee2075600
}}
[[Tiedosto:Lake Peipsi Landsat2000.jpeg|thumb|265px|Satelliittikuva Peipsijärvestä.]]
Rivi 20 ⟶ 39:
==Peipsijärven luonnonolot==
Kolmekymmentä metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan Peipsijärven keskisyvyys on
Järvessä on 35 saarta, joiden yhteispinta-ala on 29 neliökilometriä. Niistä suurimmat ovat Kolpino (11,1 neliökilometriä), [[Piirissaar]] (7,5) ja Kamenka (4,0). Piirissaar toimii Peipsijärven pääaltaan ja Kuumajärven luonnollisena rajana. Kuumajärven ja Pihkovanjärven rajana voidaan pitää länsirannan Terepniki ja itärannan Mtež -niemien välistä linjaa.<ref name="PTO 8" />
Peipsijärven
Peipsijärvi laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] Narvajoen kautta <ref>{{kkr|vee1062200|nimi=Narvajoki|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Järvestä virtaa vuosittain keskimäärin yli 12 kuutiokilometriä vettä, mikä muodostaa 3 % [[Itämeri|Itämeren]] kokonaisvirtauksesta. Peipsijärven 47 800 neliökilometrin laajuisesta valuma-alueesta 27 917 neliökilometriä kuuluu Venäjään, 16 323 Viroon ja 3 560 [[Latvia]]an. Etelässä sijaitsee pieni [[Valko-Venäjä]]än kuuluva suoalue. Järveen laskevista joista suurimmat ovat [[Velikaja]] ja [[Emajoki]] <ref>{{kkr|vee1023600|nimi=Emajõgi|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Pienempiä jokia ovat Võhandu <ref>{{kkr|vee1003000|nimi=Võhandu|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Želtša, Pimža eli Piusa <ref>{{kkr|vee1000200|nimi=Piusa|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Rannapungerja <ref>{{kkr|vee1058700|nimi=Rannapungerja|viitattu=4.2.2017}}</ref> ja Tšornaja.<ref name="PTO 8" />
Järvi on melko ravinteikas ja kärsii varsinkin eteläosassaan [[Pihkova]]n, [[Tartto|Tarton]] ja pienempien asutusten jätevesien sekä maatalouden päästöjen aiheuttamasta [[rehevöityminen|rehevöitymisestä]]. Se on Pohjois-Euroopan kalarikkain järvi, joka on antanut kalastajille vuosittain noin 7 000–11 000 tonnin saaliit.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 9.</ref> Tärkeimmät kalalajit ovat [[kuha]], [[hauki]], [[lahna]], [[särki]] ja [[ahven]]. [[Kiiski]], [[made]], [[muikku]] ja [[kuore]] ovat menettäneet taloudellisen merkityksensä.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 335–337.</ref> Järvi on myös tärkeä muuttolintujen pysähtymispaikka. Lintukannan suojelemiseksi on perustettu Venäjän puolelle Peipsijärven rauhoitusalue ja Viroon joukko [[Natura 2000]] -alueita.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 355–356, 375.</ref>
Rivi 39 ⟶ 58:
===Viitteet===
{{viitteet
* <ref name=pj>{{kkr|vee2075600|nimi=Peipsijärvi|viitattu=4.2.2017}}</ref>
}}
==Aiheesta muualla==
| |||