Ero sivun ”Suominen (yritys)” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
oikea malline käyttöön
(lisätietoa tehtaan alkuvaiheista + kuva)
(oikea malline käyttöön)
J. W. Suominen perusti Nakkilaan [[Tattaranjoki|Tattaranjoen]] varrelle nahkurinverstaan vuonna 1898. Paikka oli sijainniltaan oivallinen nahanjalostuksen tarpeisiin; [[Pori]]in oli matkaa parikymmentä kilometriä, vieressä kulki 1895 valmistunut [[Tampere–Pori-rata]], Tattaranjoesta oli saatavilla nahan muokkauksessa tarvittavaa vettä ja läheisen [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta jätevedet kulkeutuivat kauas merelle. Alueella olevat rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären Emman kanssa Suominen avioitui myös vuonna 1898. Teollinen toiminta tuotantolaitoksella alkoi vuonna 1908, jolloin verstaa yhteyteen rakennettiin ensimmäinen varsinainen tehdasrakennus ja käyttövoimaksi hankittiin [[höyrykone]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] johdosta nahan kysyntä [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] kasvoi ja tehdasta laajennettiin. Vuonna 1916 valmistui uusi tehdasrakennus ja myöhemmin 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936 | Nimeke = J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 22.12.2009 | Viitattu = 3.2.2017}}</ref>
 
J. W. Suomisen kuoltua vuonna 1935 tehtaan johtoon tuli hänen poikansa [[Leo Suominen]], jonka johdolla alkoi laajentuminen.<ref>{{KansallisbiografiaTalouselämän vaikuttajat|id =635 |nimi = Kauppaneuvos Leo Suominen (1904–1970) |tekijä = Nummela, Ilkka |vapaa = maksullinen |ajankohta = 18.12.2013 |viitattu = 3.2.2017}}</ref> 1960-luvulla kenkiä alettiin valmistaa nahan lisäksi muistakin materiaaleista, ja kenkienvalmistuksen kannattavuuden heikkenemisen myötä myös nahkatehtaan kannattavuus laski. J. W. Suominen vastasi ongelmaan aloittamalla huopien, mattojen ja vanun valmistamisen tekstiilikuitukankaasta. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965.<ref name="hist">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suominen.fi/fi/tietoa-suomisesta/suominen-yhtiona/historia/ | Nimeke=Historia | Julkaisija=Suominen Oyj | Viitattu=12.7.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4936| nimeke = J. W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna| tekijä = | julkaisu = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY| ajankohta = | julkaisija = Museovirasto| viitattu = 12.7.2016 }}</ref>
 
Vuoden 1982 alussa [[Lassila & Tikanoja]] osti J. W. Suominen Oy:n. Vuonna 1988 L&T osti muovisia joustopakkauksia valmistaneen [[Amerplast]]in, vuonna 1952 [[Tampere]]ella Amerplast M. Suominen -nimisenä perustetun yhtiön, joka oli ensimmäisinä vuosikymmeninään laajentanut toimintaansa ostamalla tehtaita Suomesta ja Ruotsista. 1990-luvulla Lassila & Tikanoja oli monialayhtiö, jonka yhtenä osana toimi kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuus, johon J. W. Suomisen ja Amerplastin lisäksi kuului nauhatuotteita valmistanut [[Inka (yritys)|Inka]]. 30. syyskuuta 2001 Lassila & Tikanoja jakaantui kahdeksi yhtiöksi, joista Lassila & Tikanoja Oyj jatkoi edeltäjänsä toimintaa lukuun ottamatta toiseen yhtiöön, Suominen Yhtymä Oyj:öön irroitettuja liiketoimintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/historia/Sivut/historia.aspx | Nimeke=Historia | Julkaisija=Lassila & Tikanoja Oyj | Viitattu=20.2.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/porssiin-tulo-kohmetti-osakkeen-3393507 | Nimeke=Osakkeen arvo: Pörssiin tulo kohmetti osakkeen | Ajankohta=26.4.2002 | Tekijä=Karttunen, Anu | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=21.7.2016}}</ref> Suominen Yhtymään kuuluivat J. W. Suominen, jonka nimi muuttui Suominen Kuitukankaat Oy:ksi, Amerplast, joka tunnettiin jatkossa Suominen Joustopakkaukset -nimellä, ja Suominen Nauhatuotteet (ent. Inka), joka käsitti yhtiön liikevaihdosta noin kymmenesosan ja kannatti kolmikosta heikoiten.<ref name="te121102">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/kasvua-tehtailija-bergholm-3395968 | Nimeke=Sijoituskommentit: Kasvua, tehtailija Bergholm | Tekijä =Mikkonen, Antti | Julkaisija=Talouselämä | Viitattu=13.7.2016}}</ref><ref name="hist"/>