Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

===Metallit ja puolimetallit===

====Arseeni====

[[Arseeni]] esiintyy monissa muodoissa ja [[hapetusaste]]issa. Sen luonnollisia lähteitä ovat mm. maaperän rapautuminen, tulivuorenpurkaukset ja metsäpalot. Ihmisen aiheuttamia arseenilähteitä ovat:

*fossiilisten polttoaineiden poltto

 

====Kadmium, lyijy ja sinkki====

[[Kadmium]]ia, [[lyijy]]ä ja [[sinkki]]ä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.<ref name="bocs_sources62-64">Knox et al. 1999: 62-64</ref>

 

Kaiken kaikkiaan kadmiumin, lyijyn ja sinkin pääasiallisia antropogeenisiä (ihmisestä peräisin olevia) lähteitä ovat kaivos- ja sulattamotoiminta sekä jätevesilietteiden levittäminen maataloudessa.<ref name="bocs_sources62-64"/> Lyijyä on paljon myös ampumaradoilla, sillä etenkin haulikon patruunat sisältävät paljon lyijyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64227&lan=fi | Nimeke = Pohjavedet vaarassa ampumaratojen läheisyydessä | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Viitattu = 23.10.2010 | Kieli = }}</ref>

 

 

===Radionuklidit===

! style="background:#BFD7FF;" | Lähde

|-----

|-----

|-----

|-----

|-----

|-----

|-----

teollisuus

|}

PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin [[kaasulaitos|kaasulaitoksilla]] maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.<ref name="bocs_sources67,70"/>

 

====Nitroaromaattiset yhdisteet====

[[Nitroaromaattinen yhdiste|Nitroaromaattisia yhdisteitä]] käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä. Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.<ref name="bocs_sources70-71">Knox et al. 1999: 70-71</ref>

Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä on Yhdysvalloissa ja Euroopassa rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref name="bocs_sources71-72">Knox et al. 1999: 71-72</ref>

 

[[Dioksiini]]t muistuttavat ominaisuuksiltaan PCB-yhdisteitä, mutta niitä ei valmisteta tarkoituksella. Dioksiineja syntyy PAH-yhdisteiden tavoin metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa, mutta ihmisen toiminta on dioksiinin pääasiallinen lähde. Niitä syntyy mm. yhdyskunta- ja sairaalajätteen poltossa sekä sementin valmistuksessa.<ref name="bocs_sources71-72"/>

 

 

Suomessa maaperää pilaavat yleisimmin [[öljyhiilivety|öljyhiilivedyt]] ja [[raskasmetalli]]t. Muita aineita ovat mm. [[kloorifenoli]]t ja [[furaani]]t.<ref name="pilaantumisen_syyt"/>

Yleisin pilaantuneen maan kunnostusmenetelmä on massanvaihto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=341490&lan=fi&clan=fi | Nimeke = Pilaantuneilla alueilla tehdyt kunnostukset | Julkaisija = Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu | Viitattu = 21.10.2010 | Kieli = }}</ref>

 

*{{Kirjaviite | Tekijä = Sarkkila et al. | Nimeke = Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=13915&lan=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = }}

 

{{Viitteet|sarakkeet}}