Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

p
Botti korjasi br tagien syntaksit tai korvasi ne {{clear}} mallinella, muutti englanninkieliset termin suomenkielisiksi, ja siirsi Viitteet osion oikealle tasolle.
p (Botti korjasi br tagien syntaksit tai korvasi ne {{clear}} mallinella, muutti englanninkieliset termin suomenkielisiksi, ja siirsi Viitteet osion oikealle tasolle.)
===Metallit ja puolimetallit===
====Arseeni====
[[FileTiedosto:Pile of manure on a field.jpg|thumb|Arseenijäämiä on mm. lannassa.]]
[[Arseeni]] esiintyy monissa muodoissa ja [[hapetusaste]]issa. Sen luonnollisia lähteitä ovat mm. maaperän rapautuminen, tulivuorenpurkaukset ja metsäpalot. Ihmisen aiheuttamia arseenilähteitä ovat:
*fossiilisten polttoaineiden poltto
 
====Kadmium, lyijy ja sinkki====
[[FileTiedosto:Allegheny Ludlum steel furnace.jpg|thumb|Valokaariuunin pölyt ovat kadmiumpitoisia.]]
[[Kadmium]]ia, [[lyijy]]ä ja [[sinkki]]ä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.<ref name="bocs_sources62-64">Knox et al. 1999: 62-64</ref>
 
Kaiken kaikkiaan kadmiumin, lyijyn ja sinkin pääasiallisia antropogeenisiä (ihmisestä peräisin olevia) lähteitä ovat kaivos- ja sulattamotoiminta sekä jätevesilietteiden levittäminen maataloudessa.<ref name="bocs_sources62-64"/> Lyijyä on paljon myös ampumaradoilla, sillä etenkin haulikon patruunat sisältävät paljon lyijyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64227&lan=fi | Nimeke = Pohjavedet vaarassa ampumaratojen läheisyydessä | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Viitattu = 23.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
[[FileTiedosto:Small Boy nuclear test 1962.jpg|thumb|left|Ydinaseiden testausta Nevadan testialueella 1962.]]
 
===Radionuklidit===
! style="background:#BFD7FF;" | Lähde
|-----
| align="left" | [[Polysykliset aromaattiset hiilivedyt|Polyaromaattiset hiilivedyt]] (PAH) || align="left" | [[naftaleeni]], [[fenantreeni]] || align="left" | hiilen, öljyn ja puun poltto<br />asfaltti, kreosootti<br />hiiliterva
|-----
| align="left" | [[Nitroaromaattiset]] || align="left" | [[TNT]], [[HMX]]|| align="left" | sotilaskäyttö, räjäytysalueet<br />bakterisidit<br />pestisidit
|-----
| align="left" | [[Fenoli]]t, [[aniliini]]t || align="left" | [[Kloorifenoli|PCP]] || align="left" | puunsuoja-aineet<br />biosidit<br />väriaineiden jätevedet<br />fenyyliamiini-herbisidit
|-----
| align="left" | [[Halogenointi|Halogenoidut]] [[aromaattiset yhdisteet|aromaattiset]] || align="left" | [[Polykloorattu_bifenyyli|PCB]], klooratut pestisidit ([[aldriini]],<br />[[dieldriini]], [[endriini]]),<br />[[DDT]] (DDD, DDE), dioksiinit || align="left" | pestisidien levitys<br />yhdyskunta- ja sairaalajätteen poltto<br />metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset<br />ongelma- ja puhdistamolietteen poltto
|-----
| align="left" | [[Halogenointi|Halogenoidut]] [[alifaattiset yhdisteet|alifaattiset]] || align="left" | [[metyylikloridi]], [[kloroformi]],<br />[[vinyylikloridi]], [[trikloorietyleeni|TCE]], [[tetrakloorieteeni|PCE]] || align="left" | rasvanpoistoliuottimet<br />entiset kuivapesulat<br />muovien valmistus
|-----
| align="left" | [[Pestisidi]]t || align="left" | [[alakloori]], [[aldikarbi]], [[karbofuraani]],<br /> [[fenoproppi]] || align="left" | maanviljelys<br />tuholaisten torjunta asunnoissa ja<br /> teollisuudessa
|-----
| align="left" | [[Maaöljy]] || align="left" | jalostettu ja [[maaöljy|raakaöljy]],<br /> [[moottoriöljy]] || align="left" | öljyntorjunta ja jalostusteollisuus<br />
moottoriajoneuvot<br />
öljytankkerit, putket ja muut siirtotavat<br />
teollisuus
|}
PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin [[kaasulaitos|kaasulaitoksilla]] maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.<ref name="bocs_sources67,70"/>
 
[[FileTiedosto:CVA-63 bomb storage 1970.jpg|thumb|Pommeja yhdysvaltalaisella lentotukialuksella Vietnamin sodan aikana.]]
====Nitroaromaattiset yhdisteet====
[[Nitroaromaattinen yhdiste|Nitroaromaattisia yhdisteitä]] käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä. Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.<ref name="bocs_sources70-71">Knox et al. 1999: 70-71</ref>
Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä on Yhdysvalloissa ja Euroopassa rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref name="bocs_sources71-72">Knox et al. 1999: 71-72</ref>
 
[[FileTiedosto:Cement plant 02.jpg|thumb|Dioksiinia syntyy sementin valmistuksessa.]]
[[Dioksiini]]t muistuttavat ominaisuuksiltaan PCB-yhdisteitä, mutta niitä ei valmisteta tarkoituksella. Dioksiineja syntyy PAH-yhdisteiden tavoin metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa, mutta ihmisen toiminta on dioksiinin pääasiallinen lähde. Niitä syntyy mm. yhdyskunta- ja sairaalajätteen poltossa sekä sementin valmistuksessa.<ref name="bocs_sources71-72"/>
 
 
Suomessa maaperää pilaavat yleisimmin [[öljyhiilivety|öljyhiilivedyt]] ja [[raskasmetalli]]t. Muita aineita ovat mm. [[kloorifenoli]]t ja [[furaani]]t.<ref name="pilaantumisen_syyt"/>
[[FileTiedosto:CAT 320.excavator.jpg|thumb|Suomessa massanvaihto on yleisin maaperän kunnostusmenetelmä.]]
Yleisin pilaantuneen maan kunnostusmenetelmä on massanvaihto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=341490&lan=fi&clan=fi | Nimeke = Pilaantuneilla alueilla tehdyt kunnostukset | Julkaisija = Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu | Viitattu = 21.10.2010 | Kieli = }}</ref>
 
*{{Kirjaviite | Tekijä = Sarkkila et al. | Nimeke = Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=13915&lan=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 5.11.2010 | Kieli = }}
 
== =Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
38 591

muokkausta