Ero sivun ”Žygimantas Kestutis” versioiden välillä

| syntymäaika = ~noin [[1365]]

'''Žygimantas Kestutis''' (~noin [[1365]] – [[20. maaliskuuta]] [[1440]]) oli [[Liettuan suuriruhtinas]] vuodesta [[1432]] vuoteen [[1440]]1432–1440. Žygimantas nojautui valtakaudellaan [[Puola]]an, vaikkakin hänen onnistui lievittää tätä suhdetta valtakautensa lopulla. Žygimantasia seurasi vallassa [[Kasimir IV]].

===Varhaiset vaiheetNuoruus===

Žygimantas Kestutis syntyi suurin piirtein vuonna 1365. Žygimantas oli [[Kęstutis]]in poika, ja [[Jogaila]]n vangituttaessa hänet Žygimantaskin joutui vangiksi vuonna 1382. Hän oli vankeudessa vuoteen 1384 saakka, jolloin hän pakeni ja liittyi veljensä [[Vytautas Suuri|Vytautas Suuren]] joukkoon{{Selvennä|tarkoittaako tässä Vytautaksen sotajoukkoja vai yhteistoimintaa hänen kanssaan? Vai jotain muuta?}}. Vuosina 1389-1398 hän oli perheineen [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] panttivankina. Myöhemmin hän otti osaa muun muassa [[Vorsklajoen taistelu]]un veljensä alaisuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mkp.emokykla.lt/gimtoji/zodynas.php?id=1767 | Nimeke = Žodynėlis | Julkaisu = Elektroninės leidybos namai | Viitattu = 5.1.2011 | Kieli = {{lt}} }}</ref>

[[kuvaTiedosto:Seal_of_Sigismund_Kestutis.PNG|200px|thumb|vasen|Žygimantasin sinetti.]]

Vytautasin kuollessakuoltua vuonna 1430 valtaan nousi aateliston tuella [[Švitrigaila]]. Švitrigaila liittoutui Saksalaisen ritarikunnan kanssa Puolaa vastaan, mikäja johtiseurauksen oli Puolan hyökkäykseenhyökkäys maahan. Tällöin Žygimantas johti liettualaisten kapinaa Švitrigailaa vastaan, ja hän nousi valtaan vuonna 1432. Valtaan noustuaan hän järjesti puolalaisten kanssa kokouksen [[Grodno]]ssa kokouksen, jossa sovittiin Vilnan ja Radomin unionien päätösten voimaantulosta. Puolaan päin kallellaan olo herätti vastustusta, mikä taas johtisai Žygimantasin ryhtymään väkivaltaisiin vastatoimiin. Švitrigaila käytti hajaannusta hyväkseen ja jatkoi vastarintaa Rusin maissa nauttimansa arvostuksen ja ritarikunnan avun turvin. Vastavetona Žygimantas päätti vuonna 1434 peruskirjasta, joka antoi ortodoksisille aatelisille katolilaisten vastaavat oikeudet. Osapuolten välillä käytiin ratkaiseva taistelu [[Ugemergen taistelu|Ugemergessä]] 1. syyskuuta 1435. Taistelussa Žygimantas voitti puolalaisten tukemana ritarikunnan ja Švitrigailan joukot.<ref>Kallio 2009, s. 69</ref> Žygimantasin onnistui myös vakauttaa suhteet Puolaan ja vaijentaavaientaa puolalaisten vaatimukset Liettuan liittämisestä Puolaan.Sisäisiä ongelmiaOrtodokseille nousiannetuista kuitenkinoikeuksista ortodokseillesyntyi annetuistakuitenkin oieuksistasisäisiä ongelmia. Žygimantasin murhasi Švitrigailan kannattaja 20. maaliskuuta 1440.<ref>Kallio 2009, s. 70</ref>

*{{Kirjaviite | Tekijä=Aulis Kallio | Nimeke=Liettuan historia | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry | Vuosi=2009 | TunnisteIsbn =ISBN 978-951-98665-3-6}}