Ero sivun ”Jäämerentie” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvien lisäys - Liinahamarin reitti |
Pilkkukorjauksia |
||
Rivi 9:
===Kuljetusreitti Kirkkoniemeen===
{{Pääartikkeli|[[Rajantakaiset rahdinajot sotatalvena 1916]]}}
Suomen teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden läntiset tuontiväylät menivät nopeasti miltei umpeen, koska sotatarvikkeiden kuljetukset sitoivat harvat avoimet tuontiväylät. Kun varsinkin [[puuvilla|raakapuuvillaa]] oli vaikea saada Suomeen, ryhtyivät puuvillatehtaiden johtajat tutkimaan kuljetusmahdollisuutta [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeren]] kautta ja antoivat marraskuussa 1915 kuljetuksen järjestämisen Lapin olojen tuntijan, puutavaraliikkeen johtajan Lennart Halleenin tehtäväksi.
Halleen raivautti tieuran Ivalosta pohjoiseen soitten ja metsien halki Paatsjokilaaksoa pitkin Norjan [[Kirkkoniemi|Kirkkoniemeen]]. Norjankin puoleisen tieosan metsänavaus ja tienteko tapahtuivat niin ripeästi, etteivät Norjan paikalliset viranomaiset ehtineet edes hidastaa tientekoa. Kauttakulku voitiin siten sopia Norjan kanssa "ennen tehtyä tietä" käyttäen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tälle 520 kilometrin pituiselle etappitielle rakennettiin tarvittavat miehistökämpät ja hevostallit. Tämä vaikeissa olosuhteissa suoritettu "pumpulitalven" kuljetus oli sen ajan mittapuun mukaan huomattava saavutus. Se aloitettiin Kirkkoniemestä 17. tammikuuta [[1916]] ja päättyi Rovaniemellä 27. huhtikuuta 1916. Hevosia oli ollut ajossa noin 800, poroja noin 1 000 ja miehistöä noin 1 200 henkeä. Hevoskuormassa oli 2–3 paalia, kunkin paino oli keskimäärin 230 kiloa. Porokuormissa oli yksi paali. Kaikkiaan kuljetettiin 5 000 paalia.
Tämä pumpulikuljetus aikaansai sen, että [[vuoden 1918 valtiopäivät|vuoden 1918 valtiopäivillä]] esitettiin ensi kerran niin kutsutun [[Petsamon rata|Jäämeren rautatien]] rakentamista ympärivuotisten vienti- ja tuontikuljetusten hoitamiseksi Rovaniemeltä joko Petsamonvuonolle tai Norjan Neidemiin.
Rivi 25:
Jäämerentien varrella majataloja oli [[Virtaniemi|Virtaniemessä]], [[Nautsi]]ssa, [[Höyhenjärvi|Höyhenjärvellä]], [[Pitkäjärvi (Petsamo)|Pitkäjärvellä]], [[Salmijärvi (Petsamo)|Salmijärvellä]], [[Töllevi]]ssä, Petsamon tuntureilla (ns. Tunturimaja), [[Vuoremi]]ssa ja [[Trifona]]ssa. Talvella voitiin Ivalosta Virtaniemeen (53 km) avata talvitie, ja siitä eteenpäin käyttää Petsamon kapeaa tietä (noin 159 km). Koko matkalla voitiin kuljettaa vain pieniä hevoskuormia. Hevoset ja niiden rehu täytyi tuoda etelästä. Huonolla kelillä voitiin kuljetuksia järjestää vain pororaitoja käyttämällä.
Kesällä voitiin kuljetukset järjestää veneillä Ivalosta Virtaniemeen, siitä Salmijärvelle (noin 100 km) ja täältä edelleen Kuvernöörinkoskelle (vesitse 15 km, maitse 22 km). Mutta loppumatka tunturien yli (noin 35 km) oli suoritettava maitse kuormia kantamalla. Puuttuvat tieosuudet rakennettiin vuoteen 1931 mennessä
== Jäämerentien liikenne ennen talvisotaa ==
| |||