Wikipedia

Ero sivun ”Siniittiset kielet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Selvennys lähteen mukaan.
+lähteet
Rivi 3:
'''Siniittiset''' eli '''kiinalaiset kielet'''<ref>[http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kiinalaiset_kielet Kiinalaiset kielet] Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.</ref> on sinotiibetiläiseen [[kielikunta]]an kuuluva kieliryhmä (tai joidenkin tutkijoiden mukaan erillinen kielikunta), johon kuuluu 14 pääosin [[Kiina]]ssa puhuttavaa kieltä. Virallisesti [[kiinan kieli|kiinan kielen]] eri muotoja kutsutaan [[murre|murteiksi]], mutta siihen on poliittiset syyt, tieteellisesti katsoen monet näistä ovat todellisuudessa eri kieliä.<ref name="Suutarinen"/>
 
Eri kielimuotojen puhujat eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta. Erot ovat esim. sanojen äätämisessä, sanastossa, kieliopissa ja erilaisissa partikkeleissa. Kuitenkin [[kiinan kirjoitusjärjestelmä|kirjoitetun kiinan]] rooli eri kielimuotoja yhdistävänä tekijäna on osin säilynyt. Suurilla kiinan kielimuotoillakielimuodoilla, kuten [[kantoninkiina|kantonilla]], on omat vakiintuneet tapansa kirjoittaa puhekieltä kiinalaisin merkein. Kiinalaiset kirjoitusmerkit eivät kuitenkaan pääsäännöllisesti ilmaise ääntämistä, mikä tarkoittaa, että kirjoitetussa kielessä kielimuotojen välinen keskinäinen ymmärrettävyys on huomattavasti suurempi kuin puhekielen tasolla.<ref name="Suutarinen"/>
 
Eri kiinalaiskielten sisällä on tietenkin alueellista vaihtelua, ja tällaiset alueelliset muodot ovat kiinalaiskielten varsinaisia murteita.
 
Näitä kaikkia kirjoitetaan kiinanmerkein ja puhutaan Kiinan alueella:
*[[mandariinikiina]] eli (yleis)kiina (普通话) - 867836 miljoonaa puhujaa {{Lähde|8.(maailmanlaajuisesti)<ref joulukuuta 2014}}name="altas"/>
*[[wujin-kiina]] (呉晋语) - 77(yleensä miljoonaaryhmitellään puhujaamandariinikiinan {{Lähde|8.kanssa) joulukuuta45 miljoonaa puhujaa<ref 2014}}name="altas"/>
*[[kantoninkiinawu-kiina]] eli yue (粤吴语) - 7177 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="altas"/>
*[[minnan]]huizhou-kiina]] eli eteläminhui (闽南徽语) - 49(yleensä miljoonaaryhmitellään puhujaawu-kiinan {{Lähde|8.kanssa) joulukuuta3,2 miljoonaa puhujaa<ref 2014}}name="altas"/>
*[[jingan-kiina]] (晉赣语) - 4531 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="altas"/>
*[[xiang-kiina]] eli hunan (湘语) - 36 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="altas"/>
*[[hakkamin-kiina]] eli kejia (客家闽语) - 3360 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="altas"/>
**[[gan-kiinaminnan]]-kiina eli etelämin (赣闽南语) - 2149 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="minnan"/>
**[[minbei]]-kiina eli pohjoismin (闽北语) - 10,311 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="minbei"/>
**[[mindong]]-kiina eli itämin (闽东语) - 9,1 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="mindong"/>
**[[puxian-kiinaminzhong]]-kiina eli keskimin (莆闽中语) - 53,1 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="minzhong"/>
**[[minzhongpuxian-kiina]]-kiina eli keskimin (闽中莆仙语) - 32,56 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="puxian"/>
*[[huizhouhakka-kiina]] eli huikejia (徽客家语) - 3,234 miljoonaa puhujaa<ref {{Lähde|8. joulukuuta 2014}}name="altas"/>
*[[kantoninkiina]] eli yue (粤语) - 71 miljoonaa puhujaa<ref name="altas"/>
 
[[kyrillinen kirjaimisto|Kyrillisin kirjaimin]] kirjoitetaan:
Rivi 31 ⟶ 32:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="Suutarinen">{{Lehtiviite | Tekijä = Suutarinen, Mikko| Otsikko = Kielellinen monimuotoisuus Kiinassa| Julkaisu = Kiina sanoin ja kuvin| Ajankohta = | Vuosikerta = 62| Numero = 1/2017| Sivut = 9-12| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomi—Kiina-seura| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.1.2017| Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
 
<ref name="altas">{{Kirjaviite | Nimeke = Language Atlas of China| Julkaisija = Longman| Vuosi = 1987| Tekijä = Stephen Adolphe Wurm, Rong Li, Theo Baumann & Mei W. Lee| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-962-359-085-3| Viitattu = 31.7.2017| Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="minnan">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/nan | Nimeke = Chinese, Min Nan | Julkaisija = ethnologue.com | Viitattu = 31.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="minbei">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/mnp | Nimeke = Chinese, Min Bei | Julkaisija = ethnologue.com | Viitattu = 31.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="mindong">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/cdo | Nimeke = Chinese, Min Dong | Julkaisija = ethnologue.com | Viitattu = 31.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="minzhong">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/czo | Nimeke = Chinese, Min Zhong | Julkaisija = ethnologue.com | Viitattu = 31.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="puxian">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/language/cpx | Nimeke = Chinese, Pu-Xian | Julkaisija = ethnologue.com | Viitattu = 31.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniittiset_kielet”