Ero sivun ”Luettelo jääkäreistä B” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fixed typo
p Botti muutti englanninkieliset termin suomenkielisiksi, siirsi Viitteet osion oikealle tasolle, ja muutti {{viitteet}} mallinen muotoon {{Viitteet}}.
Rivi 78:
 
===Lauri Bergman===
([[18. heinäkuuta]] [[1889]] [[Laukaa]] – [[9. tammikuuta]] [[1933]]) oli suomalainen jääkärivääpeli ja maanviljelijä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Robert Bergman ja Anna Emilia Colliander. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1928 Hilja Vilhelmiina Laurilan kanssa. Tämä kansakoulun käynyt maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]], jossa hän haavoittui 28. marraskuuta 1916 ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 4. jääkärirykmentin [[9. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Komppaniansa mukana hän osallistui sisällissodassa [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin valloitukseen]]. Sisällissodan jälkeen hän jäi palvelukseen komppanian vääpelinä edellä mainittuun joukko-osastoon, josta muodostettiin Jääkäripataljoona N:o 2 ja jonka nimi muutettiin myöhemmin Pohjolan jääkäripataljoonaksi. Edellä mainitusta joukko-osastosta hänet siirrettiin 11. lokakuuta 1918 Karjalan kaartin rykmenttiin, josta hän erosi 19. tammikuuta 1919. Eronsa jälkeen hän ryhtyi viljelemään kotitilaansa Laukaassa. Maanviljelyn ohella hän toimi myös Laukaan suojeluskunnassa joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä ja myöhäisemmässä vaiheessa jäsenenä vuosina 1919–1930. Hän on toiminut Laukaan kunnan luottamustoimissa vaalilautakunnassa ja vuokralautakunnassa. Hänet on haudattu Laukaaseen. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 1. toukokuuta 1918, Vääpeli 7. toukokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|35px]] [[Vapaudenristi|Vapaudenristi 3. lk. miekkojen kera]], [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[FileTiedosto:Haavoittumismerkki.png|18px|Saksan haavoittumismerkki]] Saksan haavoittumismerkki.
 
===Anders Vikror Bergström===
Rivi 89:
===Tyko Isak Bergström===
[[Kuva:Tyko isak bergstrom.jpg|thumb|Tyko Isak Bergström|150px]]
([[5. lokakuuta]] [[1889]] [[Teerijärvi]] – [[3. lokakuuta]] [[1967]]) oli suomalainen jääkärivääpeli ja kivityömies. Hänen vanhempansa olivat merimies lsak Bergström ja Johanna Timmerbacka. Tämä kolme luokkaa kansakoulua käynyt kivityömies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 6. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]], [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hän haavoittui Schmardenissa 25. heinäkuuta 1916. Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan koulutusaliupseeriksi 2. jääkärirykmentin [[12. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Sisällissodassa hän otti osaa taisteluihin Kalevankankaalla, [[Tampereen taistelu|Tampereella]], Kauksamolla, Kivennavalla, Raivolassa ja Inossa. Sisällissodan jälkeen hän palveli Suomen armeijassa Pioneerikoulutuspataljoonan 2. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 1. huhtikuuta 1921 rajavartiotehtäviin Lappiin. Aluksi hän toimi kersanttina Rovaniemen komppaniassa ja myöhemmin vääpelinä Sallan ja Savukosken komppanioissa. Rajavartiostosta hän erosi 15. syyskuuta 1928. Armeijasta eronsa jälkeen hän toimi työmiehenä Sallassa TVH:lla ja eri puutavarayhtiöillä. Talvisotaan hän osallistui joukkueenjohtajana [[Jalkaväkirykmentti 12 (talvisota)|JR 12:ssa]] ja osallistui taisteluihin Jousijärvellä, Märkäjärvellä ja Saijassa. Välirauhan aikana hän toimi TVH:lla siltatyömaan sukeltajana. Jatkosotaan hän otti joukkueenjohtajana osaa [[Jalkaväkirykmentti 54|JR 54:n]] varmistusosastossa. Jatkosotaan hän toimi TVH:n sukeltajana sekä Petsamon Nikkeli Oy:n kaivosmiehenä vuoteen 1945 asti, jonka jälkeen työskenteli kivimiehenä rautatierakennustyömailla mm. Kemijärvellä ja Murtomäki–Otanmäki välillä. Hänet on haudattu Kemijärven Honkakankaalle. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Vääpeli 1. heinäkuuta 1921. Kunniamerkit: [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1.lk. (1918 ja 1940), [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:SVR.png|35px]] Suomen Valkoisen Ruusun 2.lk. mitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[FileTiedosto:Haavoittumismerkki.png|18px|Saksan haavoittumismerkki]] Saksan haavoittumismerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
===Karl Viktor Björk===
Rivi 205:
*Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.
 
===Viitteet===
{{viitteetViitteet}}
 
[[Luokka:Luettelot jääkäreistä|B]]