Ero sivun ”Ääntöpaikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän DSP1976-1978 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon. |
Lisättiin "Lähteet"-osio, lähde ja viite |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Places of articulation.svg|thumb|270px|Ääntöpaikat (aktiiviset ja passiiviset): 1. Eksolabiaalinen 2. Endolabiaalinen 3. Dentaalinen 4. Alveolaarinen 5. Postalveolaarinen 6. Prepalataalinen 7. Palataalinen 8. Velaarinen 9. Uvulaarinen 10. Faryngaalinen 11. Glottaalinen 12. Epiglottaalinen 13. Radikaalinen 14. Postdorsaalinen 15. (Medio)dorsaalinen 16. Laminaalinen 17. Apikaalinen 18. Subapikaalinen]]
Konsonantin '''ääntöpaikka'''<ref name=FP/> eli '''artikulaatiopaikka''' kertoo missä kohdassa [[ääntöväylä]]ä muodostetaan äänteen laatuun olennaisimmin vaikuttava kapeikko aktiivisen (esimerkiksi kielen osa) ja passiivisen puhe-elimen (esimerkiksi kitalaki) avulla. Kullakin kielessä kuin kielessä käytettävällä äänteellä on sille ominainen [[ääntötapa]], ääntöpaikka ja [[fonaatio]].
==Ääntöpaikkojen luokittelu==
Rivi 54:
* [[Velarisaatio]], jossa kielen selkää nostetaan kohti pehmeää kitalakea eli velumia. Tällainen äänne löytyy muun muassa [[englannin kieli|englannin kielestä]] /{{IPA|l}}/-äänteen tavunloppuisena varianttina: [{{IPA|tʰeɫ}}] tai [{{IPA|tʰelˠ}}] 'kertoa'.
* [[Faryngalisaatio]], jossa kapeikko luodaan supistamalla nielun lihaksia. Tällaisia äänteitä löytyy esimerkiksi [[arabian kieli|arabiasta]]: [{{IPA|tˤuˈjuːr}}] 'linnut'.
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1 }}
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet
<ref name=FP>''Fonetiikan perusteet, "Ääntymäpaikka"'', s. 68-71.</ref>
}}
[[Luokka:Fonetiikka]]
| |||