Ero sivun ”Vokaali” versioiden välillä

61 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Lisättiin lähde ja viite
(Lisäys kohtaan "Kirjallisuutta")
(Lisättiin lähde ja viite)
[[Kuva:Cardinal vowels-Jones x-ray.jpg|thumb|Röntgenkuvia foneetikko Daniel Jonesista ääntämässä suppeita kardinaali­vokaaleja {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[u]}} sekä väljiä kardinaali­vokaaleja {{IPA|[a]}} – jota lähinnä vastaa suomen Ä/ä-kirjain – ja {{IPA|[ɑ]}} – jota vastaa suomen A/a-kirjain.]]
 
'''Vokaali''' eli '''ääntiö''' on [[Fonetiikka|foneettisen]] määritelmän mukaan [[äänne]], jota muodostettaessa [[ääntöväylä]] on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä [[suu]]n kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny [[Äänirako|ääniraon]] yläpuolelle.<ref name=FP/> Sitä vastoin [[konsonantti]]a muodostettaessa jokin tai jotkin ääntöväylän osat supistetaan tai suljetaan. Vokaalin ''laatu'' eli ''kvaliteetti'' riippuu ensisijaisesti [[Kieli (anatomia)|kielen]] ja [[Huulet|huulten]] asennosta.
 
[[Äänneoppi|Äänneopillisesti]] tarkasteltuna vokaali on ''tavua muodostava'' (''syllabinen'' eli ''sonanttinen'') äänne, joka toimii [[tavu]]n ytimenä ja voi yksinäänkin muodostaa kokonaisen tavun, kun taas konsonantti (eli kerake) voi ääntyä ytimen edellä ja joissakin [[kieli]]ssä, kuten [[Suomen kieli|suomessa]], myös sen perässä. Epäsyllabista äännettä, jota muodostettaessa ääntöväylä on kuitenkin avoin, kutsutaan [[puolivokaali]]ksi. Suomen kielessä tavun ytimenä on aina vokaali, mutta joissakin muissa kielissä konsonanttikin voi toisinaan olla tavun ytimenä, kuten {{IPA|[n]}} [[Englannin kieli|englannin]] sanassa ''button'' {{IPA|[ˈbʌtn̩]}} sekä {{IPA|[r]}} [[Serbian kieli|serbian]] sanassa ''vrba'' {{IPA|[vr̩ba]}} tai [[Tšekin kieli|tšekin]] sanassa ''krk'' (’kurkku’ ruumiinosana). Se, millaiset äänteet voivat toimia vokaaleina äänneopillisessa mielessä, vaihtelee siis kielestä riippuen.<ref name="Savolainen 2001: 1.3.4"/>
Kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa on vokaalien perusominaisuuksien kuvaamiseksi 28 kantamerkkiä, joihin voidaan liittää tarkkeita, jos kuvausta on tarpeen täsmentää.
 
== Lähteet ==
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/ | Nimeke = Suomen fonetiikkaa | Tekijä = Iivonen, Antti | Julkaisija = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos | Ajankohta = Päivitetty 29.10.2000 | Viitattu = 8.9.2013 }}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Iivonen, Antti ym. | Nimeke = Fonetiikan perussanasto | Ajankohta = 2000 | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3513/index.htm | Julkaisija = Helsingin yliopisto – fonetiikan laitos | Viitattu = 10.9.2013 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Suomi, Kari – Toivanen, Juhani – Ylitalo, Riikka | Nimeke = Finnish sound structure: phonetics, phonology, phonotactics and prosody | Vuosi = 2008 | Selite = | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = University of Oulu | Tunniste = ISBN 978-951-42-8983-5 | www = http://urn.fi/urn:isbn:9789514289842 | www-teksti = Saatavilla myös nettiversiona | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 16.11.2013 }}
* VISK = {{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php | Nimeke = Ison suomen kieliopin verkkoversio | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 12.9.2013 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet | Sivut=35-58 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1 }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
 
 
<ref name="VISK: § 9">VISK 2008 → [http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?c=42&p=9#L42 Lyhyet ja pitkät äänteet]. Viitattu 12.9.2013.</ref>
 
<ref name=FP>''Fonetiikan perusteet, "Vokaalit"'', s. 35-42.</ref>
 
}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Crystal, David | Nimike = The Cambridge Encyclopedia of Language | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 0-521-55967-7 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Kaisa | Nimike = Kielitieteen perusteet | Sivu = | Selite= | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-717-820-4 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, Kalevi | Nimeke=Fonetiikan perusteet | Sivut=35-58 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=WSOY kurssikirjat | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Sivut= 79-99 | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}
 
18 977

muokkausta