Ero sivun ”Pirkanmaan maakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 120:
Pirkanmaan metsät ovat kuusivaltaista mustikkatyyppiä. Eteläosassa on runsaasti lehtoja ja lehtomaisia metsiä.
Pirkanmaan maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen vesialueeseen. Suurimmat järvet ovat [[Näsijärvi]] (265 km²), [[Vanajavesi]] (179 km²), osittain Kanta-Hämeen maakunnan alueella), [[Längelmävesi]] (178 km²), Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi [[Pyhäjärvi (Nokia)|Pyhäjärvi]] (124 km²), [[Keurusselkä]] (119 km², osittain Keski-Suomen maakunnan alueella), [[Mallasvesi]] ja [[Roine]] (yhteensä 107 km²), [[Kyrösjärvi]] (96,2 km²), [[Ruovesi (järvi)|Ruovesi]] (66,1 km²), [[Kukkia]] (46,7 km²) ja [[Pälkänevesi]] (45,9 km²).<ref>''Näe ja koe Suomi: Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987'', s. 27. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.</ref> Maakunnan pohjois- ja luoteisosat kuuluvat [[Suomenselkä|Suomenselän]] vedenjakaja-alueeseen, ja muutamat Kihniön ja Virtain läntisen osan järvet laskevat [[Kyrönjoki|Kyrönjokea]] myöten [[Perämeri|Perämereen]].<ref>''Näe ja koe Suomi'', s. 176.</ref>
Pirkkalan Pinsiöstä Raiskion torpan pihalta löydettiin vuonna 1862 tieteelle uutena muotona [[Pirkkalankoivu]] (''Betula pendula f. bircalensis''). Se on [[rauduskoivu]]n muunnos, jonka erottaa päämuodosta liuskoittuneet, koristeelliset lehdet.<ref>''Pikku Jättiläinen 1943'', s. 1 366.</ref> Pirkkalankoivua pidetään vanhimpana tunnettuna suomalaisena liuskalehtisenä koivuna.
| |||