Ero sivun ”Frikatiivi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Lisättiin suomenkielisiä lähteitä ja viitteitä
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Korjattiin "Lähteet"-osiota
Rivi 1:
'''Frikatiivi''' eli '''hankausäänne''' on obstruenttinen [[konsonantti]], joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.<ref name=WKFP/><ref name=SK/> Joskus frikatiivit jaotellaan ''spiranteiksi'' eli ''rakoäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee tasaisen ja leveän kapeikon läpi, sekä ''sibilanteiksi'' eli ''kouru-'' tai ''suhuäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee [[kieli (anatomia)|kielen]] muodostamaa kourumaista väylää pitkin. Suomen kielessä esiintyvät spiranteista {{IPA|/f/}} ja {{IPA|/h/}}. Sibilanteista taas suomen äännejärjestelmään kuuluu varsinaisesti vain soinniton alveolaarinen frikatiivi {{IPA|/s/}}, mutta sen lisäksi suomen oikeinkirjoituksessa pyritään huomioimaan joissain [[vierassana|vierassanoissa]] tavattavat soinnillinen alveolaarinen frikatiivi {{IPA|[z]}}, esimerkiksi sanassa ''azeri'' [ɑzeri], sekä soinniton ja soinnillinen postalveolaarinen frikatiivi {{IPA|[ʃ]}} ja {{IPA|[ʒ]}}, esimerkiksi sanoissa ''šakki'' {{IPA|[ʃɑkːi]}} ja ''džonkki'' {{IPA|[dʒoŋkːi]}} – joista viimeksi mainitussa kirjainyhdistelmä ''dž'' tarkasti ottaen ääntyy [[affrikaatta]]na {{IPA|[d͡ʒ]}}.
 
Muissa kielissä frikatiivien kirjo voi olla laajempi. Esimerkiksi v-kirjaimella merkitään usein soinnillista labiodentaalista frikatiivia (esim. {{k-en|very}} {{IPA|[veɹɪ]}}), joka suomalaisittain kuitenkin helposti hahmottuu [[puolivokaali]]ksi (vrt. {{k-fi|veri}} {{IPA|[ʋeri]}}).
Rivi 28:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet
<ref name=WKFP>''Fonetiikan perusteet, "Konsonantit"'', s. 7958-8499.</ref>
<ref name=SK>''Johdatusta puheen akustiikkaan'', s. 104-105.</ref>
}}
 
 
[[Luokka:Fonetiikka]]