Ero sivun ”Lehtimuoto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Lehtimuoto''' eli yleisesti [[Lehtilapa|lehtilavan]] muoto on yksi tärkeistä [[lehti (kasvitiede)|lehden]] ominaisuuksista [[kasvi|kasvia]] tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä. Lehti voi olla jakautunut useiksikin erillisiksi [[Lehdykkä|lehdyköiksi]], jolloin kaikki lehdykät yhdessä muodostavat yhden lehden. Lehdyköiksi jakautuminen voi olla tapahtunut useaankin kertaan, esimerkiksi [[Kotipihlaja|pihlajallakotipihlajalla]] (''Sorbus aucuparia'') yhteen kertaan, [[Kivikkoalvejuuri|kivikkoalvejuurella]] (''Dryopteris filix-mas'') kahteen kertaan ja [[Hiirenporras|hiirenportaalla]] (''Athyrium filix-femina'') lähes kolmeen kertaan. Lehdyköiksi jakautuneet lehdet voivat olla lehdyköiltään joko tasaparisia, jolloin jokaiselle lehdykälle on symmetrisesti sitä vastaava lehdykkä, tai päättöparisia, jolloin lehden kärjessä on yksi pariton lehdykkä.
 
Lehden yleisen muodon lisäksi lehden tyvellä tai kärjessä saattaa olla jokin oma, pienempi muotonsa, joka ei käy ilmi lehden yleismuotoa kuvaavasta termistä. Lehden tyvellä voi olla myös lajista riippuen erinäköisiä [[Korvake|korvakkeita]]. Lehden muotoon liittyviä muita ominaisuuksia ovat [[Lehtilaita|lehtilaidan]] muoto sekä [[lehtiasento]] eli lehtien sijoittuminen toisiinsa nähden. Toisinaan lehden muotoa voidaan kuvata lehden liuskoittuneisuuden voimakkuudella, jossaja lehden liuskoiksi voidaan kutsua erilaisia lehtilavan ulokkeita lehdestä riippuen. Yleisesti ottaen hieman liuskoittunut vastaa muotona suurin piirtein pari- tai sormihalkoista ja voimakkaasti tai syvään liuskoittunut pari- tai sormiosaista.
 
Lehtien muoto kasvissa voi vaihdella selvästikin verson ja lehden iästä riippuen, kuten esimerkiksi [[Metsähaapa|haavalla]] (''Populus tremula''), ja samassa kasvissa voi olla erimuotoisia lehtiä eri kohdissa kasvia.
 
Kasvien lehdet ovat hyvin monimuotoisia, ja lehtimuodon tulkintakuvailu sekä nimeäminen ovat toisinaan riippuvaisia tulkitsijastakuvailijasta.
 
[[Kuva:Leaf morphology numbered.png|thumb|500px|<!-- I-kuvassa 8, 9, 23, 40 kuvaavat ennemminkin lehtiasentoa tai lehden kiinnittymistä varteen kuin lehtimuotoja. -->'''I Lehtimuotoja ja lehtiasentoja:''' <!-- osaako joku täydentää? --> 1. tasasoukka, 2. puikea, epäsymmetrinen, 3. pyöreä, 4. vinoneliömainen, 5. puikea, pitkäsuippuinen, 6. munuaismainen, 7. soikea, 8. ruusukkeellinen lehtiasento, 9. vuorottainen lehtiasento, 10. suikea, keihästyvinen, 11. sormijakoinen, 12. lusikkamainen, 13. puikea, otakärkinen, 14. suikea, 15. pariosainen tai syvään liuskoittunut, 16. suikea, nuolityvinen, 17. kaksi kertaa parilehdykkäinen, tasaparinen, 18. pitkänomainen, suikea, 19. kilpimäinen, 20. suikea, teräväkärkinen, 21. herttamainen, 22. pariosainen, 23. sepivä lehtiasento, 24. sormilehdykkäinen, kolmisorminen, 25. kielimäinen, 26. vastapuikea, lanttokärkinen, 27. parilehdykkäinen päättöparinen, 28. kolme kertaa parilehdykkäinen, 29. kolmiomainen, 30. vastapuikea, 31. parilehdykkäinen, tasaparinen, 32. vastapuikea, tylppäkärkinen, 33. sormiosainen, 34. soikea, 35. parijakoinen tai pariliuskainen, 36. puikea, vinotyvinen, 37. soikea, 38. parilehdykkäinen tasaparinen, 39. munuaismainen, 40. kiehkurainen lehtiasento.<br />
Rivi 12:
]]
 
=== Yleisesti käytössä olevia lehtimuotoa kuvaavia termejä: ===
=== Lehtimuotoja: ===
*tasasoukka
*suikea
Rivi 40:
*sormilehdykkäinen (esimerkiksi kolmisorminen, viisisorminen...)
 
=== Lehden tyventyveä muotojakuvaavia termejä: ===
*herttamainen, herttatyvinen
*tylppä
Rivi 50:
*keihäsmäinen, keihästyvinen
 
=== Lehden kärjenkärkeä muotojakuvaavia termejä: ===
*pyöreäkärkinen
*tylppäkärkinen