Ero sivun ”Sarjamurhaaja” versioiden välillä

180 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
== Psykologia ja muodostuminen ==
Useimmilla sarjamurhaajilla on ollut huonot kotiolot lapsena. Heitä on lapsena pahoinpidelty ruumiillisesti tai henkisesti tai käytetty seksuaalisesti hyväksi. Rikosten ja pahoinpitelyn välillä voi olla hyvinkin läheinen yhteys. Esimerkiksi [[John Wayne Gacy]]n isä hakkasi tätä, haukkui häntä ”nynnyksi” ja syytti homoseksuaaliksi. Aikuisena Gacy raiskasi ja kidutti poikia ja haukkui heitä ”hinteiksi” ja ”nynnyiksi”. Tällainen henkilö jakaa ihmiset vallankäyttäjiin, tai tappajiin ja niihin, joita kohtaan käytetään valtaa, tai joita tapetaan. Lapsena hän kokee väkivaltaisen aikuisen vallankäyttäjäksi ja itsensä vallankäytön kohteeksi ja hän alkaa haaveilemaan vallankäyttäjän roolin ottamisesta ja jonkun toisen asettamisesta vallankäytön kohteen asemaan. Tämä on persoonallisuuden puolustuskeino, josta käytetään nimitystä identifikaatio aggressoriin, eli samaistuminen hyökkääjään. Vallankäyttäjän roolissa ollessaan tällainen henkilö tuottaa itselleen seksuaalista nautintoa ja tyydytystä.
 
Osa sarjamurhaajista ei ole joutunut lapsuuden aikaisen fyysisen väkivallan kohteeksi, mutta tällöin he ovat tavallisesti ottolapsia, avioliiton ulkopuolisia lapsia tai heitä siirrellään sukulaiselta toiselle, jolloin lapsi tuntee itsensä ei-toivotuksi ja juurettomaksi.
 
Sarjamurhaajia yleisesti yhdistävä piirre on joko normaalia matalampi omatunto, tai omantunnon puuttuminen kokonaan ja omaantuntoon liittyvien syvempien, toisista välittämiseen liittyvien tunteiden, kuten rakkaudentunteen puuttuminen. [[Helen Morrison]]in teoria sarjamurhaajistanäkemys väittääon, ettei syynä murhanhimoon ole seksuaalinen hyväksikäyttö, riittämättömyyden tunne tai alhainen [[sosioekonomia|sosioekonominen]] asema vaan hidastunutpuutteellinen tunnekehitys. Morrisonin teorian mukaan heikkopuutteellinen tunteiden kehitys tekee sarjamurhaajien persoonallisuuksista rikkoutuneita tai muuten epätavallisia, mikä tarkoittaa, että heiltä puuttuu sellaisia kykyjä, joita normaaleilla ihmisillä on.<ref>[http://www.floridabar.org/DIVCOM/JN/JNJournal01.nsf/8c9f13012b96736985256aa900624829/45017d45572a475c85256f7a0077585b Floridabar.org]</ref>
Morrisonin mukaan tyrehtynyt tunnekehitys selittää myös joitakin sarjamurhaajien yleisiä luonteenpiirteitä, kuten nauttiminen pehmeiden materiaalien pitämisestä suuta vasten, jota todettiin [[Richard Otto Macek]]illa, [[John Wayne Gacy]]lla ja muilla (suu on [[vauvaikä]]isten tärkein tuntoelin).
 
Teorian mukaan sarjamurhaajilla ei myöskään ole kehittynyt tunnekontrollin perustasoja, ja seurauksena sarjamurhaaja ”tuntee riittämättömyyden ja arvottomuuden tunnetta, ja syynä voivat olla nöyryytykset ja herjat”tunnetta”, mikä saa heidät tappamaan. Itse [[murha]]n akti on siten eräänlainen kokeilu, joka on täysin estoton, koska tekijällä ei juuri ole kykyä kokea myötätuntoa uhreja kohtaan.
 
Lapsena koetun väkivallan ohella toinen sarjamurhaajia yleisimmin yhdistävä piirre on alkoholismi.<ref>[https://www.thefix.com/content/link-between-serial-killers-and-addicts]</ref> Yhdysvaltalainen oikeuspsykiatri Park Dietz, sekä sarjamurhaajiin erikoistuneet FBI:n agentit John Douglas ja Robert Ressler ovat jo 1980-luvulla tuoneet esiin, että useimmat sarjamurhaajat ovat olleet alkoholisteja. Vuonna 1995 FBI:n profiloijana toiminut psykoterapeutti ja riippuvuusasiantuntija John Kelly toi esiin alkoholismin ja sarjamurhaajien välillä olevan yhteyden ja vuonna 2007 psykiatri Helen Morrison vahvisti päätelmän tästä yhteydestä.<ref>[https://www.youtube.com/watch?v=qUJLleSOK-A]</ref> Niin [[John Wayne Gacy]], [[Ted Bundy]] ja [[Jeffrey Dahmer]], kuin [[Richard Speck]], [[Joel Rifkin]] ja [[Aileen Wuornos]]kin olivat alkoholisteja.<ref>[http://whiskeygoldmine.com/downtown-bar-stories-lounge-club/crazy-drinking-stories-debauchery-wild-drinking-parties/drunken-serial-killers-jeffery-dahmer-ted-bundy-john-wayne-gacey-alcoholic-rape-rapists-torture-drugs-violence-murder-vessels-of-rage-engines-of-powe/]</ref>
302

muokkausta