Versio 13. tammikuuta 2017 kello 18.20 muokkaa Sivullinen (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 145 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 26. tammikuuta 2017 kello 20.59 muokkaa kumoa Vnnen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 628 muokkausta poistan lähteetöntä aika kovalla kädellä Uudempi muutos →
Rivi 2: [[File:Road approaching Vartsala Halikko Salo Finland.jpg\|thumb\|Kaninkolantie saapuu Vartsalaan pohjoisesta.]] [[File:Työväentalo (workers' hall), Vartsala, Salo, Finland.jpg\|thumb\|Vartsalan työväentalo.]] '''Vartsala''' on kylä ja [[taajama]]<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite \| Osoite =http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=150_vaerak_tau_320&ti=Taajama%2D+ja+haja%2Dasutusaluev%E4est%F6+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+kunnittain+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi \| Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta =8.2.2013 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Tilastokeskus \| Viitattu = 22.3.2013 \| Kieli = }}</ref> Etelä-[[Halikko\|Halikossa]] [[Halikonlahti\|Halikonlahden]] rannalla. SeKylä on ollut ennen merkittävää [[sahateollisuus\|saha-aluetta~~]], jossa on toiminut [[saha (teollisuus)\|sahoja]] ja [[telakka\|telakoita~~]]. Nykyinen kylän ydinalue sijaitsee mantereella ~~niemenkärjessä~~niemen kärjessä ja se on kasvava uudisasutusalue. Vartsalan entinen kanta-alue on ollut Vartsalansalmen toisella puolella oleva [[Vartsalansaari]], jonka pohjoisosa on pysyvästi asuttu ja viljelykäytössä. Saarella on myös paljon kesämökkejä. ▼ ▲Vartsalan entinen kanta-alue on ollut Vartsalansalmen toisella puolella oleva [[Vartsalansaari]], jonka pohjoisosa on pysyvästi asuttu ja viljelykäytössä. Saarella on myös paljon kesämökkejä. Nykyinen ydinalue on ollut ennen Hevosluoto-niminen saari, ja vuoden 2007 kevättulvissa noussut vesi eristikin Vartsalan vähäksi aikaa jälleen mantereesta. Nykyinen ydinalue on ollut ennen Hevosluoto-niminen saari, ja vuoden 2007 kevättulvissa noussut vesi eristikin Vartsalan vähäksi aikaa jälleen mantereesta. Alueen kultakautta oli 1800-luku, jolloin siellä oli aktiivista saha- ja telakkatoimintaa {{Lähde\|Telakkkaa ei Vartsalassa liene koskaan ollut ja 1882 perustetun sahan 'kultakausi' sijoittunee jonnekin 1900-luvun alkupuoliskolle.}}. Sahalle oli rakennettu puutavaran tuomiseksi omat raide {{Lähde\|Ymmärtääkseni mitään rautatieyhteyttä ei ole ollut, mutta saha-alueella on ollut sisäinen rata. Katso myös keskustelualueella oleva monologi.}}. Joista tullut liete, maanpinnan kohoaminen ja rehevöityminen kuitenkin tekivät Halikonlahden laivaliikenteen paljolti mahdottomaksi, joten teollisuuden oli lopetettava. Merkittävästä teollisuudesta on jäljellä vanhan sahan hylätty rakennus ja sen työväen asuntola. Vartsala on syntynyt myöhäiskeskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vuodelta 1426. Kylässä on ollut 1800-luvulle tultaessa ollut useita [[torppa\|torppia]] ja [[mäkitupa\|mäkitupia]], ja kylän asutus kasvoi nopeasti vuosisadan loppupuolella, kun Vartsalan saha perustettiin 1882. Kylän mantereenpuoleinen asutus on pääosin rakentunut entisen sahan ympäristöön 1900-luvun aikana. Saha lopetti toimintansa vuonna 1964, ja kylä alkoi hiljentyä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti\| Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot\| Sivu = 226\| Vuosi = 2005 \| Julkaisija = Turun maakuntamuseo}}</ref> Monen muun kylän tapaan Vartsala menetti postikonttorin, koulun ja kyläkaupan asukkaiden vähentyessä.▼ ~~1990-luvulla kylä alkoi elpyä, kun kunta kaavoitti alueelle paljon omakotitalotontteja.~~ Vartsalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 ja kylään rakennettiin työväentalo vuonna 1916. Kylän oma urheiluseura Vartsalan Sauva perustettiin 1920 ja se toimi aluksi työväenyhdistyksen alaisena, sittemmin itsenäisenä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://sdpsalo.fi/simo-paassilta-halikko-vartsalan-tyovaenyhdistyksen-historiikki-1906-2016/ \| Nimeke = Halikon-Vartsalan työväenyhdistyksen historiikki 1906-2016\| Tekijä = Simo Paassilta\| Julkaisija = Salon Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö\| Viitattu = 26.1.2017}}</ref> ▲Monen muun kylän tapaan Vartsala menetti postikonttorin, koulun ja kyläkaupan asukkaiden vähentyessä. 1990-luvulla kylä alkoi elpyä, kun kunta kaavoitti alueelle paljon omakotitalotontteja. [[Leena Lander]]in vuonna 2010 julkaistun romaanin ''[[Liekin lapset]]'' tapahtumat sijoittuvat Vartsalan sahan ympäristöön, 1900-luvun alkupuolelle. ==Lähteet== * {{Kirjaviite \| Tekijä = Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen\| Nimeke = Halikon historia I\| Vuosi = 1992 \| Julkaisija = Gummerus\| Tunniste = ISBN 952-90-3797-X}} {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.halikko.com/vartsala.html\| Nimeke = Halikko kuvagalleria\| Tekijä = Pauli Lahtinen\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \|Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 30.12.2007\| Kieli = }} {{Kirjaviite \| Tekijä = Turun maakuntamuseon SARAKUM-projekti\| Nimeke = Halikon kulttuuriympäristö ja arvot\| Vuosi = 2005 \| Julkaisija = Turun maakuntamuseo}} {{viitteet}} ==Aiheesta muualla== *[https://vartsala.fi/ Wartsalan kyläyhdistys] {{Halikko}}

Ero sivun ”Vartsala” versioiden välillä