Ero sivun ”Mirjam (Raamattu)” versioiden välillä

 

'''Mirjam''' ({{k-he|מִרְיָם}}, {{k-ar|مريم}}) oli [[Raamattu|Raamatun]] mukaan [[Mooses|Mooseksen]] ja

 

==Mirjam Raamatussa ==

 

[[Toinen Mooseksen kirja|Toisen Mooseksen kirjan]] mukaan [[farao]] oli jonkin aikaa ennen Mooseksen syntymää antanut määräyksen, että kaikki [[israelilaiset|israelilaisille]] syntyneet poika­lapset oli vasta­syntyneinä surmattava ja heitettävä [[Niili]]in.<ref>{{raamatunpaikka|2. Moos. 1:22}}</ref> Näin oli vähällä käydä Mooseksellekin, jonka hänen äitinsä tosin oli pitänyt piilossa kolme kuukautta.<ref>{{raamatunpaikka|2. Moos. 2:1-3}}</ref> Kun lasta ei kuitenkaan voitu loppumattomiin pitää salassa, äiti vei poikansa kaisla-arkussa Niilin rantaan, missä tämän vanhempi sisar, ilmeisesti Mirjam, kuitenkin seurasi tarkkaavasti, mitä tälle tapahtui.<ref>{{raamatunpaikka|2. Moos. 1:4}}</ref> Paikalle saapui kuitenkin faraon tytär, joka löydettyään lapsen päätti [[adoptio|adoptoida]] tämän ja pääsikin asiasta sopimukseen tämän äidin ja sisaren kanssa.<ref>{{raamatunpaikka|2. Moos. 2:5-9}}</ref>

 

 

Mirjamista tuli myöhemmin [[profeetta]]. Hänet tunnetaan parhaiten kiitos­virrestä, jonka hän sepitti sen jälkeen, kun [[Muinainen Egypti|Egypistä]] panneita israelilaisia takaa ajaneet faraon sota­joukot olivat hukkuneet [[Kaislameri|Kaislamereen]]:<ref>{{raamatunpaikka|2: Moos. 15:20-21}}</ref>

 

Myös nykyajan raamatuntutkijoista esimerkiksi [[Richard E. Friedman]] on selittänyt, että kertomuksessa mainittu nainen ei ollut Sippora. Alkutekstissä hänen kotimaakseen mainitaan Kuus, jolla (samoin kuin eräissä käännöksissä Etiopialla) tarkoitettiin [[Nubia]]a nykyisessä [[Sudan]]issa. Sen perusteella, että [[Pentateukki|Pentateukin]] on päätelty kootun useista lähteistä, Friedman päätyi toteamukseen, että Sippora mainitaan vain [[Jahvisti]]ssa, kun taas kertomus Mirjamin muuttumisesta lumivalkoiseksi esiintyy vain [[Elohisti]]ssa ja että näin ollen kummankin lähteen mukaan Mooseksella ei elinaikanaan ollut useampaa kuin yksi vaimo.<ref name=Friedman>{{kirjaviite | Tekijä = Richard E. Friedman | Nimeke = Who Wrote the Bible |

 

Friedmanin tulkinnan mukaan tämä ristiriita kuvastaa kahden keskenään kilpailleen papiston toisistaan poikenneita käsityksiä. [[Jerusalemin ensimmäinen temppeli|Jerusalemin temppelissä]] [[Juuda]]n kuningaskunnassa toiminut aaronilainen papisto väitti polveutuvansa [[Aaron]]ista. Toisaalta [[Israelin kuningaskunta|Israelin kuningaskunnassa]] oli oma papistonsa, jonka tärkeimpänä toimipaikkana oli [[Silo]]. Friedmanin mukaan nämä kilpailevat papistot keksivät tai ainakin tekivät tunnetuiksi monet Raamatun kertomukset omaa asemaansa tukeakseen. Friedmanin mukaan Elohistin kirjoitti Silon papisto, jolla katsoi tämän kertomuksen tukevan omia pyrkimyksiään.<ref name="Friedman" />

Toisen Mooseksen kirjan 15. luvussa olevan runollisen säkeistön uskotaan yleisesti olevan yksi Raamatun vanhimmista katkelmista. [[Rashi]] kommentoi tätä kappaletta siten, että "Mooses lauloi laulun miehille; hän lauloi heile ja nämä vastasivat hänelle. Mirjam lauloi laulun naisille." Toisin sanoen laulu merellä esitettiin kahdesti, miehille ja naisille. Mooses lauloi sen kokonaisuudessaan miehille, jotka vastasivat kertosäkeellä, kun taas Mirjam teki samoin naisten kanssa.

 

 

Jotkut nykyajan [[ortodoksijuutalaiset]] ovat ottaneet uudestaan käyttöön tuhat vuotta vanhan tavan, jonka mukaan pääsiäis­ateriaan kuuluu lampaan­lihan ja munan lisäksi kalaa. Nämä yhdessä symboloivat Miikan kirjassa mainittuja<ref>{{raamatunpaikka|Miika 6:4}}</ref> kolmea profeettaa ja viittaavat samalla kolmeen myyttiseen petoon, [[Ziz]]-lintuun, [[Behemot]]-maapetoon sekä [[Leviatan|Leviathan]]-merihirviöön. Kala vastaa tässä symboliikassa Leviathania ja toisaalta Mirjaa sekä on samalla veden symboli.