Ero sivun ”Mikael (arkkienkeli)” versioiden välillä

''Princeps militiae coelestis'' ("taivaallisten sotajoukkojen prinssi")<ref name="newadvent.org">[http://newadvent.org/cathen/10275b.htm] Catholic Encyclopedia</ref>

''Archistrategos'' ("korkein kenraali") <ref>[http:// name="newadvent.org"/cathen/10275b.htm] Catholic Encyclopedia</ref>

'''Pyhä arkkienkeli Mikael''' ([[heprea]]ksi מיכאל ''"Kuka on kuin Jumala?"'', [[latina]]ksi ''Michael'', {{k-el|Μιχαήλ}}, ''Mikhaḗl'', [[Vanha kirkkoraamattu|vuoden 1938 raamatun­suomennoksessa]] ''Miikael,'' {{K-ru|Михаил}}'','' {{K-ar|ميخائيل}}) on [[enkeli]], jota sekä [[juutalaisuus|juutalaiset]] että [[kristinusko|kristityt]] pitävät ylimpänä [[arkkienkeli]]nä.<ref>{{verkkoviite |Nimeke=Michael |Sivusto=Behind the Name |Osoite=http://www.behindthename.com/name/michael |Viitattu=28.9.2013 |Kieli={{en}}}}</ref> Roomalaiskatolisessa, ortodoksisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa traditiossa häntä kutsutaan "pyhäksi Mikaeliksi". Hepreankielinen nimi tarkoittaa ”Kuka on [[Jumala]]n kaltainen?” ja arkkienkeli kuvataankin joskus saman latinankielisen lauseen "''Quis ut Deus?''" kanssa. Kristillisessä traditiossa pyhällä Mikaelilla on neljä eri tehtävää: (1) taistella paholaista vastaan, (2) pelastaa sieluja paholaiselta kuoleman hetkellä, (3) suojella Jumalan kansaa, eli juutalaisia Vanhassa Testamentissa ja kristittyjä Uudessa Testamentissa, sekä (4) kutsua ihmisten sieluja tuomiolle. Kuvataiteessa arkkienkeli kuvataan yleensä miehenä tallomassa paholaista ja vaa'an tai miekan kanssa. Pyhä Mikael on katolisen kirkon, [[Vatikaanin kaupunkivaltio|Vatikaanin]] kaupungin, juutalaisen kansan, Saksan, Ranskan, Ukrainan, Brysselin, Kiovan, Filippiinien, poliisien, armeijan, kasakoiden, ruokakauppiaiden, merenkävijöiden, laskuvarjojääkärien ja sairauden suojeluspyhimys. Pyhän arkkienkeli Mikaelin juhlapäivät ovat 29. syyskuuta eli [[Mikkelinpäivä|Mikkelinpäivänä]]nä ja tridentiinisessä kalenterissa 8. toukokuuta, jolloin juhlitaan arkkienkeli Mikaelin ilmestystä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sacred-texts.com/chr/lots/lots149.htm|nimeke=May 8.—THE APPARITION OF ST. MICHAEL THE ARCHANGEL.|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>

Muita pyhimyksiä, joita kunnioitetaan pyhän Mikaelin rinnalla sotilaspyhimyksinä ovat pyhä Acasius, pyhä Andreas Stratelates, pyhä [[Demetrios Mirhanvuodattaja]], pyhät Emeretius ja Celedonius, [[pyhä Florianus]], [[pyhä Yrjö]], [[pyhä Mauritius]], pyhä Maximilian, pyhä Marcellus, pyhä Menas, pyhä Mercurius, pyhät Sergius ja Bacchus, pyhä Theodore, pyhä Typarsius, pyhä Varus, pyhä Victor Maurus, Pyhä Nicetas ja pyhät Sebasten neljäkymmentä marttyyria.

Roomalaiskatolisessa [[Hetkipalvelus|hetkipalveluksessa]] pyhää Mikaelia kunnioitetaan seuraavalla latinankielisellä kollehtarukouksella, joka on osittain peräisin vähintään 700-luvulta:<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://preces-latinae.org/thesaurus/Angeli/CommMichael.html|nimeke=Commemoration of Saint Michael the Archangel|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>

"''PRINCEPS gloriosissime, Michael Archangele, esto memor nostri: hic et ubique semper precare pro nobis Filium Dei, alleluia, alleluia.''

'''''V.''' In conspectu Angelorum psallam tibi, Deus meus.''

'''''R.''' Adorabo ad templum sanctum tuum et confitebor nomini tuo.''

''Orémus. Deus, qui, miro órdine, Angelórum ministéria hominúmque dispénsas: concéde propítius; ut, a quibus tibi ministrántibus in coelo semper assístitur, ab his in terra vita nostra muniátur.''"

Pyhän Mikaelin katsotaan ilmestyneen Monte Sant'Angelo sul Garganin lähellä Sipontumin piispalle ja käskeneen hänen rakentaa kirkon sinne. Hänen uskotaan ilmestyneen myös 700-luvulla [[Mont Saint-Michel|Mont Saint-Michelissä]]issä. Pyhä arkkienkeli Mikael mainitaan kaikkien pyhien litaniassa ja hänelle on laadittu myös oma litania ja kaksi novenaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://preces-latinae.org/thesaurus/Sancti/LitSanctorum.html|nimeke=Litaniae Sanctorum|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://preces-latinae.org/thesaurus/Angeli/LitSMichael.html|nimeke=Litany of St. Michael|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Paavi [[Leo XIII]] kirjoitti pyhälle Mikaelille omistetun eksorsismin, joka on Rituale Romanumissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://preces-latinae.org/thesaurus/Angeli/StMLeoXIII.html|nimeke=Another Prayer to Saint Michael|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>

Pyhän arkkienkeli Mikaelin nimi mainitaan viisi kertaa [[Raamattu|Raamatussa]]. Raamatussa [[Vanha testamentti| Vanhassa testamentissa]] ja juutalaisten [[Tanakh | Tanakissa]] pyhä Mikael mainitaan [[Danielin kirja]]ssa. (Dan 10:13, Dan:10:21 ja Dan. 12:1) Sen mukaan Mikael tuli avustamaan [[Daniel (Raamattu)|Danielia]] hänen ollessaan [[Akhemenidien valtakunta|Persian]] kuninkaan luona, Persian valtakunnan enkeliruhtinaan vastustettua häntä 21 päivää.<ref name="Dan10">{{Raamatunpaikka | Dan 10:13}}</ref> Kirjassa myös ennustetaan, että Mikael tulee suuren ahdistuksen aikana seisomaan israelilaisten suojana, jotka tällöin pelastetaan.<ref name="Dan12">{{raamatunpaikka|Dan. 12:1}}</ref>. Mikaelista käytetään Danielin kirjassa titteliä ”yksi suurimmista enkeliruhtinaista”<ref name="Dan10">{{Raamatunpaikka | Dan 10:13}}</ref> tai ”suuri enkeliruhtinas”.<ref name="Dan12" />.

"Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö."<ref name="evl.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Dan.10.html|nimeke=DANIEL 10|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> (Dan. 10:13)

"Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael."<ref>{{Verkkoviite|osoite name=http://www."evl.fi"/raamattu/1933,38/Dan.10.html|nimeke=DANIEL 10|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> (Dan. 10:21)

Vanhan ja Uuden Testamentin välisen ajan [[apokryfi |apokryfisessä kirjallisuudessa]] pyhä enkeli Mikael mainitaan muun muassa [[Henokin kirja|Henokin kirjassa]]ssa.<ref>{{verkkoviite | nimeke= Henokin kirja (suom. Tuomas Levänen)| osoite=http://www.apokryfikirjat.com/eenok1.htm}}</ref>

[[Uusi testamentti | Uudessa testamentissa]], [[Juudaksen kirje]]essä (Jud. 1:9) ylienkeliksi kutsutun Mikaelin kerrotaan kiistelleen [[Mooses | Mooseksen]] ruumiista [[Paholainen | paholaisen]] kanssa<ref>{{Raamatunpaikka|Juud. 1:9}}</ref> [[Johanneksen ilmestys | Johanneksen ilmestyksessä]] (Ilm. 12:7) puolestaan kerrotaan taivaassa syttyneestä sodasta, jonka lopputuloksena Mikael ja hänen enkelinsä syöksevät paholaisen ja paholaisen enkelit pois taivaasta.<ref>{{Raamatunpaikka | Ilm 19:7-9}}</ref>

[[Jehovan todistajat]], vetoaa Raamatun kirjoituksiin opettaessaan Mikaelin olevan Jeesus. Ilmestyskirjan mukaan Mikael ja hänen enkelinsä kävisivät sotaa Saatanaa vastaan ja heittäisivät hänet ja hänen pahat enkelinsä taivaasta samassa yhteydessä, kun Kristukselle annetaan kuninkaallinen valta<ref>{{raamatunpaikka | Ilm 12:7-12}}</ref>. Jeesuksen kuvaillaan myöhemmin johtavan taivaan armeijoita sodassa maailman kansakuntia vastaan <ref>{{raamatunpaikka | Ilm 19:11-61}}</ref>. Näistä ja muista Raamatussa esiintyvistä yhtäläisyyksistä johtuen Jehovan todistajat perustelevat Mikaelin olevan Jeesus taivaallisena henkiolentona. <ref>{{verkkoviite | nimeke=Jw.org: Kuka on ylienkeli Mikael? |osoite=http://www.jw.org/fi/julkaisut/kirjat/raamattu-opettaa/kuka-on-ylienkeli-mikael/}}</ref>

[[Lechfeldin taistelu|Lechfeldin taistelusta]]sta lähtien 10. elokuuta 955 pyhästä arkkienkeli Mikaelista tuli pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suojeluspyhimys ja hän onkin yhä myös Saksan suojeluspyhimys.

Pyhälle arkkienkeli Mikaelille on omistettu vähintään viisi ritarikuntaa: portugalilaainen ''Ordo equitum Sancte Michaelis sive de Ala,'' ranskalainen ''[[Pyhän Mikaelin ritarikunta|L'ordre de Saint-Michel]],'' bavarialainen ''Orden zum Heiligen Michael,'' brittiläinen ''[[Order of St Michael and St George]]'' ja venäläinen ''Императорский Орден Святого Михаила Архангела.''

Arkkienkeli Mikaelille omistettua juhlapäivää, [[mikkelinpäivä]]ä, vietetään laajalti kristikunnassa [[29. syyskuuta]]. [[Fryygia]]ssa sitä on vietetty jo 400-luvulta alkaen<ref name="Mikkeli">{{verkkoviite | nimeke=Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanasto – Mikkelinpäivä |osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Mikkelinpäivä}}</ref>. [[Italia]]ssa tunnetaan myös pyhälle Mikaelille omistettuja kirkkoja samalta aikakaudelta.

[[Suomen evankelisluterilainen kirkko|Suomen evankelis­luterilaisessa kirkossa]] mikkelinpäivää vietetään nykyisin (vuodesta 1774 lähtien)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 166 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | TunnisteIsbn = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 28.9.2013 | Kieli = }}</ref> 29. syyskuuta vain, jos se sattuu sunnuntaiksi, muussa tapauksessa seuraavana sunnuntaina.<ref name=Mikkeli /> Sen alkuperäinen päivämäärä 29.9. on kuitenkin edelleen [[Mikael]]in ja sen mukaelmien kuten [[Mikko|Mikon]] [[nimipäivä]].

[[Johann Sebastian Bach]] on säveltänyt Mikkelinpäiväksi sävellykset "Herr Gott, dich loben alle wir", BWV 130, vuonna 1724, "Es erhub sich ein Streit", BWV 19, vuonna 1726 ja "Man singet mit Freuden vom Sieg", BWV 149, vuosina 1728 tai 1729.

Myös Eliezer ha-Kalirin, Judah ben Samuel he-Hasidin ja [[Profeettaprofeetta Jeremia|profeetta Jeremian]]n kerrotaan laatineen rukouksia arkkienkeli Mikaelille