Versio 5. elokuuta 2016 kello 11.03 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 509 muokkausta →‎Kiertoliittymien määrä Suomessa: Vihdintien liikenneympyrä ei ollut ainoa edes ennen vuotta 1993 eikä myöskään vanhin. Huomautin asiasta keskustelusivulla jo vuosia sitten, eikä kukaan ole vastaankaan väittänyt. ← Vanhempi muutos		Versio 26. tammikuuta 2017 kello 00.35 muokkaa kumoa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 144 muokkausta Tekstin täydennystä ja lähde. Alkuperästä ja keksijästä ei löydy lähdettä. Harhaanjohtava animaatio pois. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Finland_road_sign_166.svg\|thumb\|right\|100px\|Liikenneympyrästä varoittava liikennemerkki Suomessa.]] [[Tiedosto: NonUK Roundabout 8 Cars.gif\|thumb\|300px\|Animaatio kiertoliittymästä. Huomaa, että animaatiossa esiintyvien autojen suuntamerkkien käyttö on Suomen tieliikennelain vastaista. Suomessa suuntamerkkiä käytetään vain kiertoliittymästä poistuttaessa sekä sen sisällä kaistaa vaihdettaessa.]] '''Kiertoliittymä''' eli '''liikenneympyrä''' on [[tie\|teiden]] tai [[katu]]jen risteyskohtaan rakennettu [[ympyrä]]nmuotoinen liittymäjärjestely, jonka liikennevirta oikeanpuoleisen liikenteen maassa on vastapäivään ja vasemmanpuoleisen liikenteen maassa myötäpäivään. Kiertoliittymässä kiertää yksi- tai useampi samansuuntainen ajokaista. Ajoratojen lisäksi on yleensä erillinen kevyen liikenteen väylä, jossa kiertosuunta on sama kuin ajoradalla. Liittymään tulevien ajoratojen yli on yleensä suojatiet.<ref name="kierto">{{Verkkoviite \| Osoite = http://alk.tiehallinto.fi/kiertol/kiertol.htm \| Nimeke = Kiertoliittymä\| Tekijä = Tiehallinto\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 25.1.2017 \| Kieli = suomeksi}}</ref> Jalankulku ja pyöräily kiertoliittymän ajoradalla on kielletty, jos sitä varten on liikennemerkein osoitetut kevyen liikenteen väylät. Kiertoliittymä on kokonaisuudessaan risteysaluetta, joten siihen ei saa pysähtyä, eikä pysäköidä.<ref name="kierto"/> Nykyaikainen kiertoliittymä on kehitetty Ison-Britannian liikennetutkimuskeskuksessa 1960-luvulla. Kiertoliittymässä ajavan tai sinne pyrkivän ajoneuvon etuajo-oikeus tai väistämisvelvollisuus on laissa määrätty ja yleensä liikenteenkäyttäjien tiedossa.{{lähde}} Kiertoliittymään tulevalla on aina väistämisvelvollisuus liittymässä kiertävään nähden. Se on myös liikennemerkillä osoitettu. Pahin onnettomuuden mahdollisuus tutkimusten mukaan on autonkuljettajan laiminlyönti suojatietä kulkevan jalankulkijan, tai pyörätien jatkeella ajavan pyöräilijän väistämisvelvollisuudessa. Liittymään tulevan väistämisvelvollisuus koske myös liittymässä olevaa ja juuri sisäkaistalta ulkokaistalle vaihtavaa ajoneuvoa. Kiertoliittymään tuleva ei näytä suuntavilkkua, mutta liittymässä ajava näyttää vilkkua vaihtaessaan kaistaa, sekä liittymästä poistuessaan. Kiertoliittymään tullessa on huomioitava myös mahdolliset ryhmittymismerkinnät, erityisesti monikaistaisissa liittymissä. Ajokaistojen lukumäärä voi vaihtua kierroksen jollain osalla.<ref name="kierto"/> == Kiertoliittymän etuja ==▼ Kiertoliittymä toimii [[vetoketju]]n tavoin ja vähentää ajoneuvon joutokäyntiä [[Liikennevalo-ohjaus\|liikennevalo-ohjattuun]] risteykseen verrattuna. Näin ollen kiertoliittymä on ympäristöystävällinen ratkaisu toteuttaa kahden tai useamman tien risteys. {{Kenen mukaan}} ▲== Kiertoliittymän etuja == Parantuneen liikenteen sujuvuuden lisäksi kiertoliittymä on perinteistä risteystä turvallisempi, sillä ajoneuvojen on pakko käyttää pienempiä nopeuksia. Usein risteyksessä tapahtuvat suorat kylkitörmäykset ovat mahdottomia kohtaavien ajoneuvojen ollessa aina lähes samansuuntaisia. Kiertoliittymän liikenteenvälityskyky on vilkkaan liikenteen aikana samaa luokkaa kuin liikennevaloristeyksen ja vähäisen liikenteen aikana parempi. Kiertoliittymä on perinteistä risteystä turvallisempi, sillä ajoneuvojen on pakko käyttää pienempiä nopeuksia. Nokkakolareita ei tule ja muutkin kohtauskulmat ovat loivia. Tutkimusten mukaan henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia tapahtuu kiertoliittymissä noin puolet vähemmän kuin tavallisissa risteyksissä. Kiertoliittymä on myös mahdollista rakentaa hyvin maisemaan sopivaksi.<ref name="kierto"/> Yksi maailman suurimpia ja kuuluisimpia kiertoliittymä on [[Riemukaari (Pariisi)\|Pariisin Riemukaaren]] ympärillä kulkeva kiertoliittymä, johon päättyy mm. Pariisin pääkatu Avenue des Champs-Elyseés.

Ero sivun ”Kiertoliittymä” versioiden välillä