Wikipedia

Ero sivun ”Pekka ja Pätkä neekereinä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
arvio 2016
fix
Rivi 13:
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Suomen Filmiteollisuus]]
| ensi-ilta = 11. maaliskuuta [[1960]]
| kesto = 77 min
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
Rivi 23:
| elonet = 117452
}}
'''''Pekka ja Pätkä neekereinä''''' on [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]] ohjaama ja [[Reino Helismaa]]n käsikirjoittama ''[[Pekka Puupää]]'' -sarjan 13. ja viimeinen elokuva vuodelta [[Elokuvavuosi 1960|1960]]. Elokuva kuuluu [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] tuotantoon.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kansallisfilmografia 6: 1957–1961| Vuosi = 1991| Sivu = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = VAPK-kustannus| Tunniste = ISBN 951-37-0116-6}}</ref>
 
==Arviot==▼
Aikalaisarviot tiivistää Leo Nordberg (''[[Elokuva-Aitta]]''): "Se ei ole parempi eikä huonompi kuin tusina edeltäjäänsä – jättääpä vain taas katsojalle sellaisen tunteen kuin olisi tullut juoduksi tynnyrillinen tervaa."<ref name=arvio>{{Elonet|117452}} Lehdistöarvio. Viitattu 30.6.2014.</ref>▼
 
Myöhemmässä arviossaan [[Mikael Fränti]] (''[[Helsingin Sanomat]]'' 1982) siirtää syyn elokuvan kehnoudesta ohjaajalle ja käsikirjoittajalle, jotka ovat hänen mielestään vastuussa siitä, että "elokuva loukkaa Esa Pakarisen ja Masa Niemen ammattitaitoa".<ref name=arvio/>▼
 
Eräissä arvioissa elokuvaan on suhtauduttu lempeämmin. [[Taru Mäkelä]] (''[[Katso]]'' 1982) näkee siinä "hauskaa ja nykyisestä perspektiivistä myös nostalgista kuvaa television alkuvuosista".<ref name=arvio/> Vuonna 2012 kritiikissä todetaan, että elokuva testaa korrektiutta mutta nimi ei ollut aikanaan provosoiva sillä tavalla kuin se nykykatsojan silmissä on.<ref name=tvm>Päivän elokuvia. ''TV-maailma'' 13/2012, s. 17.</ref> Arto Pajukallio toteaa arviossaan (''Helsingin Sanomat''), että itse elokuva kuitenkin henkii ajattelematonta rasismia. Kriitikko nostaa esiin elokuvan merkittävänä hetkenä kohtauksen, jossa Pätkä roikkuu kellotornin viisareissa, ja kiittää sen toteutusta.<ref name=paju>Pajukallio, Arto: Elokuvat. ''Helsingin Sanomat'' 3.4.2012, s. D 7.</ref> Elokuvassa on katsojan iloksi runsain määrin Aku Ankka -lainoja.<ref name=tvm/>▼
 
Vuonna 2016 elokuvan TV-esitys herätti arvostelua, ja esimerkiksi ''[[Hufvudstadsbladet]]'' ihmetteli [[Yleisradio]]n esityspäätöstä ja piti elokuvaa ”kiistanalaisena”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Slotte, Malin | Otsikko=Yle sänder film med blackface | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=14.9.2016 | Sivut=26 }}</ref>▼
 
== Juoni ==
Pekka ja Pätkä livistävät tiskien äärestä mennäkseen kilpailijoiksi television tietokilpailuun. Kaksikko vastaa vahingossa oikein kaikkiin kysymyksiin, mutta Justiina näkee heidät televisiosta ja käy kiskomassa pois studiosta ennen kuin palkintorahoja ehditään antaa. Vihainen Justiina lähtee maalle sukuloimaan, mutta Pekka ja Pätkä eivät silti voi poistua asunnostaan kuin ikkunan kautta, koska kaksikon suututtama talonmies Pikkarainen on leiriytynyt heidän ulko-ovensa eteen.
 
Pekka ja Pätkä menevät [[Hullu tiedemies|hullun tiedemiehen]] luo luettuaan lehdestä, että tämän keksimä kone kertoo, mihin ammattiin ihminen parhaiten soveltuu. Sen mukaan Pekalla ja Pätkällä on edessään loistava tulevaisuus "”[[Neekeri#Muita käyttöyhteyksiä|neekereinä]]"”. Kaksikko mustaa itsensä kenkälankilla ja menee koe-esiintymään hienoon yökerhoon teeskennellen olevansa amerikkalaisia muusikoita puhumalla englantia muistuttavaa siansaksaa. Temppu on vähällä onnistua, kunnes lauenneen palohälyttimen ruiskuttama vesi huuhtoo lankit heidän naamoistaan, ja he joutuvat pakenemaan paikalta.
 
Tajuttuaan, että kone oikeasti tarkoitti "lehtineekeriä"”lehtineekeriä” Pekka ja Pätkä menevät aikakauslehti ''Pupun'' toimitukseen. Päätoimittaja lupaa heille paikat, jos Pätkä hyppää lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Pätkä lunastaa lupauksensa hyppäämällä lentokentällä paikallaan seisovasta lentokoneesta. Työssään Pekka ja Pätkä sotkeutuvat rikollisjoukkioon ja vangitsevat sen vahingossa, mutta saavat lehdelleen myös [[Skuuppi|skuupin]]. Puupäät ansaitsevat tapauksesta hyvät rahat, ja myös tietokilpailupalkinto toimitetaan heille. Elokuvan loppuhuipennuksessa talonmies Pikkarainen jahtaa Pätkää yli kattojen, ja Pätkä jää takistaan roikkumaan valtavan tornikellon viisariin, kunnes putoaa kadulle tuoduille patjoille.
 
==Elokuvan taustaa==
{{Lähteetön}}
Kahdennentoista Puupää-elokuvan jälkeen ohjaaja [[Armand Lohikoski]] ehdotti SF:n johtajalle [[Toivo Särkkä|T. J. Särkälle]] poliittista satiiria nimeltä ''Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä''. Lohikoski oli laatinut käsikirjoitusluonnoksen, jossa Pekka ja Pätkä perustavat Puupäiden Puolueen ja pyrkivät [[eduskunta]]an. Särkän mielestä moinen huumori oli sopimatonta ja yhteiskuntaa halventavaa, joten hän syrjäytti Lohikosken seuraavan Puupään tuotannosta. Tilalle tuli [[Aarne Tarkas]]. ▼
 
Elokuvan kantava vitsi, joka voi jäädä nykykatsojalle käsittämättömäksi, perustuu siihen, että sen valmistumisaikana toimittajia kutsuttiin "sanomalehtineekereiksi" (nimityksen juurista enemmän artikkelissa [[neekeri]]). Kone siis suosittelee Pekalle ja Pätkälle toimittajantyötä, mutta he käsittävät sen aluksi väärin. Neekeriteema on poikinut elokuvalle myöhemmin syytöksiä [[rasismi]]sta, mutta toisaalta se kuvastaa tapaa, jolla mustaihoisiin sotien jälkeisessä Suomessa suhtauduttiin. Yökerhon omistaja on haltioissaan "englantia" puhuvista tummaihoisista muusikoista, koska he toisivat hänen ravintolalleen kansainvälistä leimaa. Kaksi "surinasussua" puolestaan putoaa ihastuksesta polvilleen nähdessään kadulla "oikeita neekereitä". Elokuvassa on viittauksia myös muihin aikansa muoti-ilmiöihin: televisio ja tietokilpailut olivat uutta Suomessa, Pätkän lentokonehyppy puolestaan viittaa sensaatioreportteri [[Usko Santavuori|Usko Santavuoreen]], joka selosti radiossa oman laskuvarjohyppynsä.▼
 
''Pekka ja Pätkä neekereinä'' oli yleisömenestykseltään sarjan huonoin. Se jäi viimeiseksi Puupää-elokuvaksi, sillä Pätkän esittäjä Masa Niemi teki [[itsemurha]]n pari kuukautta elokuvan valmistumisen jälkeen.<ref name=tausta>{{Elonet|117452}} Taustaa. Viitattu 2.4.2012.</ref>▼
 
==Näyttelijät==
Rivi 86 ⟶ 69:
|[[Göran Schauman]]|valokuvaaja
}}
== Tuotanto ==
 
▲Kahdennentoista Puupää-elokuvan jälkeen ohjaaja [[Armand Lohikoski]] ehdotti SF:n johtajalle [[Toivo Särkkä|T. J. Särkälle]] poliittista satiiria[[satiiri]]a nimeltä ''Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä''. Lohikoski oli laatinut käsikirjoitusluonnoksen, jossa Pekka ja Pätkä perustavat Puupäiden Puolueen ja pyrkivät [[eduskunta]]an. Särkän mielestä moinen huumori oli sopimatonta ja yhteiskuntaa halventavaa, joten hän syrjäytti Lohikosken seuraavan Puupään tuotannosta. Tilalle tuli [[Aarne Tarkas]].
 
▲Elokuvan kantava vitsi, joka voi jäädä nykykatsojalle käsittämättömäksi, perustuu siihen, että sen valmistumisaikana toimittajia kutsuttiin "sanomalehtineekereiksi"”sanomalehtineekereiksi” (nimityksen juurista enemmän artikkelissa [[neekeri]]). Kone siis suosittelee Pekalle ja Pätkälle toimittajantyötä, mutta he käsittävät sen aluksi väärin. Neekeriteema on poikinut elokuvalle myöhemmin syytöksiä [[rasismi]]sta, mutta toisaalta se kuvastaa tapaa, jolla mustaihoisiin sotien jälkeisessä Suomessa suhtauduttiin. Yökerhon omistaja on haltioissaan "englantia"”englantia” puhuvista tummaihoisista muusikoista, koska he toisivat hänen ravintolalleen kansainvälistä leimaa. Kaksi "”[[Lättähattu|surinasussua"]]” puolestaan putoaa ihastuksesta polvilleen nähdessään kadulla "oikeita”oikeita neekereitä"neekereitä”. Elokuvassa on viittauksia myös muihin aikansa muoti-ilmiöihin: televisio ja tietokilpailut[[tietokilpailu]]t olivat uutta Suomessa, Pätkän lentokonehyppy puolestaan viittaa sensaatioreportteri [[Usko Santavuori|Usko Santavuoreen]], joka selosti radiossa oman laskuvarjohyppynsä.
 
▲''Pekka ja Pätkä neekereinä'' oli yleisömenestykseltään sarjan huonoin. Se jäi viimeiseksi Puupää-elokuvaksi, sillä Pätkän esittäjä Masa Niemi teki [[itsemurha]]nitsemurhan pari kuukautta elokuvan valmistumisen jälkeen.<ref name=tausta>{{Elonet|117452}} Taustaa. Viitattu 2.4.2012.</ref>
 
▲==Arviot==
▲Aikalaisarviot tiivistää Leo Nordberg (''[[Elokuva-Aitta]]''): "Se”Se ei ole parempi eikä huonompi kuin tusina edeltäjäänsä – jättääpä vain taas katsojalle sellaisen tunteen kuin olisi tullut juoduksi tynnyrillinen tervaa."”<ref name=arvio>{{Elonet|117452}} Lehdistöarvio. Viitattu 30.6.2014.</ref>
 
▲Myöhemmässä arviossaan [[Mikael Fränti]] (''[[Helsingin Sanomat]]'' 1982) siirtää syyn elokuvan kehnoudesta ohjaajalle ja käsikirjoittajalle, jotka ovat hänen mielestään vastuussa siitä, että "elokuva”elokuva loukkaa Esa Pakarisen ja Masa Niemen ammattitaitoa"ammattitaitoa”.<ref name=arvio/>
 
▲Eräissä arvioissa elokuvaan on suhtauduttu lempeämmin. [[Taru Mäkelä]] (''[[Katso]]'' 1982) näkee siinä "hauskaa”hauskaa ja nykyisestä perspektiivistä myös nostalgista kuvaa television alkuvuosista"alkuvuosista”.<ref name=arvio/> Vuonna 2012 kritiikissä todetaan, että elokuva testaa korrektiutta mutta nimi ei ollut aikanaan provosoiva sillä tavalla kuin se nykykatsojan silmissä on.<ref name=tvm>Päivän elokuvia. ''TV-maailma'' 13/2012, s. 17.</ref> [[Arto Pajukallio]] toteaa arviossaan (''[[Helsingin Sanomat]]''), että itse elokuva kuitenkin henkii ajattelematonta rasismia. Kriitikko nostaa esiin elokuvan merkittävänä hetkenä kohtauksen, jossa Pätkä roikkuu kellotornin viisareissa, ja kiittää sen toteutusta.<ref name=paju>Pajukallio, Arto: Elokuvat. ''Helsingin Sanomat'' 3.4.2012, s. D 7.</ref> Elokuvassa on katsojan iloksi runsain määrin [[Aku Ankka]] -lainoja.<ref name=tvm/>
 
▲Vuonna 2016 elokuvan TV-esitys herätti arvostelua, ja esimerkiksi ''[[Hufvudstadsbladet]]'' ihmetteli [[Yleisradio]]n esityspäätöstä ja piti elokuvaa ”kiistanalaisena”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Slotte, Malin | Otsikko=Yle sänder film med blackface | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=14.9.2016 | Sivut=26 | Kieli={{sv}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_ja_Pätkä_neekereinä”