Ero sivun ”Luontaislääkintä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Yleistä: Kirjoitusvirhe
Rivi 12:
Yksi yleisimmin käytetyistä luontaishoidoista on naturopatia eli luontaishoito-opin Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Englantiin levinnyt versio. Naturopatian opiskelijan ei tarvitse olla lääkäri ja koulutus kestää näissä maissa noin neljä vuotta. Naturopatiassa käytettyjä hoitomuotoja ovat muun muassa ravitsemus-, paasto-, yrtti- ja vesihoidot sekä hieronta. Luontaishoito-opissa ja naturopatiassa on tavoitteena kohentaa koko kehon yleisterveyttä ja useita hoitomenetelmiä käytetään rinnakkain.<ref>Pursiainen, Jouko: ”Naturopatia”, s. 66. Teoksessa Saarinen, Saana (toim.): ”Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa”, s. 66–69. Sekä Saarinen, Saana: ”Luontaishoito-oppi”, s. 65. Teoksessa Saarinen, Saana (toim.): ”Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa”, s. 65.</ref>
 
Maailman terveysjärjestö WHO käyttää termiä traditionaaliset hoitomuodot (engl.&nbsp;''traditional medicine'') tarkoittamaan hoitoja, joita käytettiin ennen modernin lääketieteen käyttöönottoa. Traditionaalisilla hoitomuodoilla tarkoitetaan sukupolvelta toiselle siirtyneitä tietoja, taitoja ja käytäntöjä, jotka ovat liittyneet kokonaisvaltaiseen parantamiseen sekä terveyden ylläpitämiseen.<ref>[http://web.archive.org/20051031124555/www.wpro.who.int/health_topics/traditional_medicine/ www.wpro.who.int/health_topics/traditional_medicine/ Maailman terveysjärjestön www-sivu]</ref> Maailman terveysjärjestö pyrkii edistämään traditionaalisten hoitomuodojenhoitomuotojen turvallista käyttöä.<ref name="WHOf">[https://archive.is/20120525104231/www.who.int/mediacentre/factsheets/fs134/en/ www.who.int/mediacentre/factsheets/fs134/en/ Maailman terveysjärjestön www-sivu]</ref> Maailman terveysjärjestö on kerännyt Genevessä sijaitsevaan arkistoon tietoja [[lääkekasvi|lääkekasvien]] ominaisuuksista ja käytöstä<ref>Rautavaara, Toivo: ”Miten luonto parantaa – Kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä”, s. 48. WSOY, Helsinki 1980</ref> ja luetteloinut noin 20&nbsp;000 lääkekasvia.<ref>Hiltunen, Raimo & Holm, Yvonne: ”Luonnonlääkkeet”, s. 11. Helsingin yliopisto, Helsinki 1994.</ref>
 
== Historia ==