Ero sivun ”Sointiväri” versioiden välillä

116 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Täsmennettiin kohtia "lähteet", "viitteet" ja "kirjallisuutta"
p (täydennetty kirjallisuutta)
(Täsmennettiin kohtia "lähteet", "viitteet" ja "kirjallisuutta")
Sävelen sointiväri syntyy pääosin ns. osavärähtelyjen aiheuttamien osaäänesten lukumäärän ja voimakkuuden perusteella. Luonnolliset äänet sisältävät aina useamman kuin yhden värähtelytaajuuden. Kaikissa sävelissä on mukana välittömästi kuultavan perussävelen lisäksi vaihteleva määrä tätä korkeampia [[äänes|osaääneksiä]], [[yläsävel]]iä, jotka noudattavat tiettyä intervallirakennetta ([[Yläsävelsarja]]). Äänessä soivat ja korostuvat erilaiset ylä-äänet vaikuttavat sointiväriin. Ylä-äänten voimakkuussuhteita kuvataan harmonisen spektrin avulla.
 
Sointivärin havaitsemiseen liittyvät myös [[Peittoilmiö|kriittiset kaistat]]. Jos kaksi tai useampi voimakasta ylä-ääntä osuu samalle kriittiselle kaistalle, [[Puheanalyysi|auditorinen]] systeemi käsittelee näitä yhtenä äänenä. Mitä enemmän tällaisia saman kaistan jakavia ylä-ääniä on, ja mitä voimakkaampia ne ovat, sitä "karkeampana" äänenväri koetaan.<ref>Sundberg, Johan (1991). The Science of Musical Sounds. Academic Press. ISBN 0-12-676948-6, s. 71.<name=SJ71/ref>
 
[[Puheanalyysi|Formantti]] on spektrissä todettavissa oleva vahvistunut osavärähtelyalue tai tämän taustalla vaikuttava siirtofunktio-ominaisuus. Formantit ovat useiden äänteiden kvalitatiivisten erojen perusta.
* http://www2.siba.fi/historia/1900/gallia_artikkelit/sointivari_gal.html
* http://www2.siba.fi/historia/1900/sanasto/sointivari_san.html
* Jorma Kontunen, Jorma: ''Musiikin kieli 1, Perustiedot''. WSOY, 1995.
* Thompson, (2008).William Forde: ''Music, Thought and Feeling: Understanding the Psychology of Music''. (s. 59-65). 2008. ISBN 978-0195377071.
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}|viitteet
<ref name=SJ71>Sundberg, Johan: ''The Science of Musical Sounds''. s. 71. Academic Press, 1991. ISBN 0-12-676948-6.</ref>
}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Sivut= 131-133 | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-22-4412-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=Englanninkielinen oppikirja | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false]
* Kankaanpää: ''Sointivärin käsite musiikin kuvaajana'' (Musiikki 3/1995).
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rossing, Tomas D.; & Moore, Richard F.; & Wheeler, Paul A.| Nimeke=The Science of Sound | Julkaisija=Pearson Education Limited, Third Edition | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 1-292-03957-4}}
 
== Aiheesta muualla ==
18 981

muokkausta