Ero sivun ”Jumi” versioiden välillä

'''Jumi''' on erityisesti [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisia kieliä]] puhuvien [[Etninen ryhmä|kansojen]] käyttämä [[Yliluonnollinen|yliluonnollisten]] ilmiöiden, lähinnä [[Panteismi|panteistisen]] maailmanhengen nimitys. [[Suomi|Suomen]] [[etäsukukieli]]ssä se tunnetaan myös nimityksellä ''jumo''. Muiden muassa [[marimarit]]t viettävät vuosittain Jumolle omistettua [[Merkkipäivä|juhlapäivää]] [[Uhraaminen|uhraten]] lihaa ja viljaa.

Suomalaisessa [[MyyttiMytologia|tarustossa]] esiintyvät [[Juminkeko]] ja Jumin [[Kurikka (täsmennyssivu)|kurikka]], mutta näiden merkitys on jäänyt melko lailla arvoitukseksi. JoissainJoissakin tapauksissa niillä on viitattu [[napakivi]]intonttu- eli [[tonttukivinapakivi]]in.

[[Kustaa Vilkuna]]n ''[[Vuotuinen ajantieto|Vuotuisen ajantiedon]]'' (1950) mukaan jumihäiksi kutsuttiin nuorison [[tanssiTanssiaiset|tanssiaisia]]aisia, joihin kuului yhdessä [[nukkuminen]]. Tanssiaisten jälkeen useat nuoret kävivät pareittain tanssipaikkana toimineen rakennuksen lattialle, ja nukkuivat siinä koko yön. [[Vaatteet|Vaatteita]] ei riisuttu, eikä liian lähelle toista ollut lupa mennä. Jos pari oli liian lähekkäin, menettivät he maineensa. Tämä siveä toimitus oli kuitenkin ihanne, joka joidenkin tietojen mukaan ei aina pitänyt. Asiakirjojen mukaan vuonna [[1758]] [[Muhos|Muhoksen]] pitäjässä eräs [[Nainen#nimitykset|tyttö]] olisi tullut [[Raskaus|raskaaksi]] jumin häissä ja [[TappoLapsensurma|tappanut]] [[Lapsi|lapsensa]]. Tyttö tuomittiin [[Kuolemanrangaistus|kuolemaan]].<ref>Vilkuna 2007, s. 252–254.</ref>

Jotkut paheksuivat jumin häitä ja väittivät, että niissä juotiin, syötiin ja tehtiin häpeää. Jotkut [[tutkija]]tkintutkijatkin ovat pitäneet jumin häitä [[Riitti|hedelmällisyysriitteinä]], joita järjestettiin alun alkaen järjestettiin, jotta olisi voitu harjoittaa luvallisesti [[AvioliittoEsiaviollinen seksi|esiaviollista]] [[seksiseksiä]]ä sekä mahdollisesti testata [[Kihlaus|morsiamen]] [[hedelmällisyys]] ennen [[Häät|häitä]].

Vilkuna kirjoittaa, että [[Lätin kieli|lätin kielessä]] ''jumis'' on tarkoittanut kaksois[[tähkä]]ä tai yleensä kahta yhteen kasvanutta, siis jumissa olevaa, asiaa. Vilkunan mukaan kyseessä voisi siis olla parinparin–kolmen kolmen tuhannen vuodenvuosituhannen takainen [[kielikuva]] ja [[lainasana]].<ref>Vilkuna 2007, s. 256–257.</ref>