Ero sivun ”Pulssikoodimodulaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
PCM audio on alunperin kehitetty vuonna 1939.<ref name="dppcm">{{Verkkoviite | osoite = http://www.digitalpreservation.gov/formats/fdd/fdd000016.shtml | nimeke = PCM, Pulse Code Modulated Audio | julkaisija = Sustainability of Digital Formats Planning for Library of Congress Collections | viitattu = 21.1.2017}}</ref>
Digitaalisessa lankapuhelinverkossa käytettävä PCM-koodaus on määritelty [[ITU]]:n suosituksessa ''G.711''. Siitä on kaksi eri varianttia, Euroopassa käytettävä
[[Nyquistin teoreema]]n mukaan taajuuksia, jotka ovat korkeampia kuin puolet ''näytteenottotaajuudesta'' ei [[laskostuminen|laskostumisilmiön]] takia voida erottaa tätä taajuutta pienempitaajuisista signaaleista. Toisin sanoen 8000 hertsin näytteenottotaajuudella voidaan tallentaa periaatteessa korkeintaan 4000 hertsin ääniä. Siksi signaalit yleensä [[alipäästösuodin|alipäästösuodatetaan]] ennen [[A/D-muunnin|A/D muunnosta]]. Käytännössä raja on 3400 hertsissä koska alipäästösuodinta ei voi tehdä kovin jyrkäksi.
| |||