Ero sivun ”Richard Faltin nuorempi” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(Vähäisiä täydennyksiä.)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
{{Tämä artikkeli|käsittelee suomalaisen kirurgian uranuurtajaa. Hänen isästään, säveltäjä Richard Faltinista kertoo artikkeli [[Richard Faltin vanhempi]].}}
[[File:RichardFaltinJr.jpg|thumb|right|Richard Faltin asepuvussa vuonna 1916.]]
'''Richard Wilhelm Gottlieb Faltin''' ([[28. lokakuuta]] [[1867]] [[Viipuri]] – [[23. elokuuta]] [[1952]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] kirurgi ja eräs keskeisimpiä suomalaisen kirurgian kehittäjiä. Hän teki elämäntyönsä [[Kirurginen sairaala (Helsinki)|Kirurgisessa sairaalassa]] ja [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] johtotehtävissä. Faltin toimi kirurgian dosenttina 1902-–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina Helsingissä vuosina [[1917]]−[[1935]] johtaen ns. propedeuttisen kirurgian osastoa, joka vastasi kirurgian valmistavasta opetuksesta lääketieteen opiskelijoille. Tähän Faltinin osastoon keskittyi hiljalleen hänen intressiensä mukainen potilasaines, se oli pitkään mm. maan ainoa plastiikkakirurginen hoitopaikka. Kirurgina Faltin oli ajan tapaan hyvin laaja-alainen, mutta harrasti erityisesti plastiikkakirurgiaa, traumatologiaa ja leukakirurgiaa. Hän oli Suomen Kirurgiyhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina [[1926]]−[[1930]]. Faltinille tarjottiin 30-luvun alussa ylilääkärin virkaa uudessa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa, jota hän oli ollut suunnittelemassa, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta mm. ikäänsä ja terveydentilaansa vedoten. Tätä päätöstä hän kuvailee muistelmissaan myöhemmin katuneensa.
 
Faltin työskenteli Suomen Punaisen Ristin sotakirurgina [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän−Japanin sodan]] aikana [[Mantšuria]]ssa, [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Venäjä]]llä sekä [[Etiopia]]ssa vuosina 1935−[[1936]]. Näillä sotakomennuksillaan hän keskittyi erityisesti vaikeiden raajavammojen ja leuka- ja kasvovammojen kirurgiaan. Vielä viime sotienkin aikana, aina vuoteen 1947 asti Faltin toimi sotasairaalan leukakirurgisen osaston esimiehenä, alkuun Vaasassa ja sittemmin Helsingissä, Punaisen Ristin Sotasairaalassa, josta jatkosodassa muodostettiin 54. Sotasairaala ja edelleen 54. Sotavammasairaala. Kesän 1944 aikana leukakirurginen osasto oli siirrettynä 30. Sotasairaalaan Keski-Suomen parantolan tiloihin Kinkomaalla. Faltin toimi niin ikään armeijan neuvoa-antavana kirurgina, suorittaen etenkin vuoden 1941 aikana useita tarkastusmatkoja kenttä- ja sotasairaaloihin ja kirjoittaen käytännöllisiä sotakirurgian oppaita ja artikkeleita. Hän oli marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]in ikä- ja koulutoveri ja kuului tämän lähimpiin ystäviin. Seitsemään sotaan lääkintätehtävissä osallistunut Faltin oli sotilasarvoltaan lääkintäeversti (1941)<ref>Richard Faltinin ylennystä koskevat asiakirjat. PM lääkintäosaston arkisto. KArk / Sota-arkisto.</ref> ja hänen sanottiin olevan Suomen armeijan vanhin sotilas.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Veljet hoidettiin. Sotasairaala Keski-Suomessa |Julkaisija = 30. Sota.S. kilta | Vuosi=1994}}</ref>