Ero sivun ”Kallion kirjasto” versioiden välillä

290 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
(→‎Kerrokset: pieni korjaus)
Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana [[Alli Trygg]]in perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin. Lainakirjaston ja lukusalin lisäksi Kansankodissa oli lastentarha, työnvälitystoimisto ja eri työväenyhdistysten tiloja. Se toimi [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentien]] varrella suuressa puutalossa, jonka paikalla on nykyisin [[Alli Tryggin puisto]] eli Ässänrinne.<ref name="vilja">{{Kirjaviite | Tekijä= Jyri Vilja | Nimeke= Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. | Julkaisija= Helsingin kaupunginkirjasto | Vuosi= 2007 | Tunniste= ISBN 952-473-791-4 }}</ref>.
 
Sörnäisten Kansankirjasto otettiin 1899 kaupungin haltuun ja se muuttui Helsingin kaupunginkirjaston Sörnäisten sivukirjastoksi. Vuonna 1904 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa uuden talon, jossa olisi tilat sekä Sörnäisten sivukirjastolle että työväenopistolle. Suunnittelijaksi valittiin aluksi arkkitehti [[Waldemar Aspelin]], joka kuitenkin vaihdettiin 1909 kaupunginarkkitehti [[Karl Hård af Segerstad]]iin. Samalla työväenopisto pudotettiin pois suunnitelmista ja talo varattiin pelkälle kirjastolle. Hård af Segerstadin suunnittelema kirjastotalo valmistui 1912 kaupunkikuvallisesti näyttävälle paikalle Porthaninkadun päähän. Rakennus sai viralliseksi nimekseen Kallion kirjasto 1913, kun uudessa kaupunginosajaossa syntyi Kallion kaupunginosa.<ref name="vilja"/> [[Oskari Paatela]] teki kirjastoon lasimaaluksen vuonna 1923. <ref> {{Verkkoviite | Osoite =http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=340&year=1900| Nimeke = Oskari Paatela | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kuvataiteilijamatrikkeli}}</ref>
 
Punatiilinen kirjastorakennus edustaa hillittyä myöhäis[[jugend]]ia jossa on runsaasti [[1920-luvun klassismi|klassistisia]] vaikutteita. Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun ''butterfly''-periaatteen mukaisesti. Kaksikerroksinen, kupolikattoinen lainaussali muodostaa rakennuksen toiminnallisen keskipisteen, ja muut toiminnot levittäytyvät sen ympärille kuin perhosen siivet.<ref name="kallio"/> Suomalaisen kirjastoperinteen mukaisesti rakennuksessa korostettiin lukusalien asemaa, ja siinä olikin alun perin neljä suurta lukusalia: pohjakerroksessa sanomalehtisali ja lasten lukusali, toisessa kerroksessa nuorten lukusali ja aikuisten lukusali.<ref name="vilja"/>
1 280

muokkausta