Cockney

Cockney on nimityksenä yhdistetty maantieteellisesti, sosiaalisesti ja kielellisesti. Alkujaan halventavaa nimitystä käytettiin kaikkiin kaupunkilaisiin. Lopulta nimitys rajautui tarkoittamaan lontoolaisia, eritoten lontoolaisia Cheapside-nimisen katualueen läheisyydessä syntyneitä. Nykyisin nimityksellä on vaihdellen takoitettu Lontoon East End -alueen asukkaisiin tai yleisesti kaikkiin työväenluokan lontoolaisiin.

Kielelitieteen näkökulmasta cockneyn englanti viittaa englannin kielen korostukseen tai murteeseen, jota tyypillisesti työväenluokan lontoolaiset puhuvat. Viime vuosina cockeney-englannin monet piirteet juontuvat kaakkoisenglantilaisen alueen puheesta. Nykyään cockneytä puhutaan Dagenhamin, Barkingin, Billericayrn, Brentwoodin, Chigwellin, Loughtonin, Harlowin, Thurrockin, Cheshuntin, Bexleyn, Sidcupin, Wellingin, Elthamin ja muilla alueilla.

Varhaisin kirjallinen merkintä cockneystä on vuodelta 1362, jolloin se esiintyi William Langlandin Piers Plowman -runon kuudennessa säkeistössä, jossa sillä tarkoitettiin pientä epämuodostunutta kananmunaa (yhdistelmä kukkoa tarkoittavasta coken-sanasta ja munaa tarkoittavasta ey-sanasta). Samaan aikaan mystisellä rikkauden maa Cockaigne ilmaantui kirjoitettuun kieleen - mukaanlukien Cockayne, Cocknay ja Cockney, jotka pilailumielessä yhdistettiin Englannin pääkaupunkiin Lontooseen.