Ero sivun ”Tanskan valtaus” versioiden välillä

| osa_sotaa = [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintamaa]]toisen [[toinenmaailmansodan maailmansota|toisessa maailmansodassalänsirintamaa]]

| päivämäärä = [[9. huhtikuuta]] [[1940]]

'''Tanskan valtaus''' oli [[Wehrmacht|Saksan asevoimien]] [[luettelo sotilasoperaatioista|sotilasoperaatio]] ({{k-de|Unternehmen Weserübung-Süd}}) oli [[Wehrmacht|Saksan asevoimien]] sotilasoperaatio, joka sai alkunsa 9. huhtikuuta [[1940]] [[natsi-Saksa|Saksan]] joukkojen ylittäessä [[Tanska]]n rajat maalla, merellä ja ilmassa. Tanska ei ollut strategisesti merkittävä, mutta se toimi tukialueena Norjan valtaamiseksi suunniteltuasuunnitellulle operaatiotaoperaatiolle ({{k-de|Unternehmen Weserübung}}). Kyseessä oli yksi sotilashistorian lyhyimmistä operaatioista.<ref>Dildy, Douglas C. s. 34</ref> [[Tanskan asevoimat|Tanskan asevoimien]] vastarinta kesti vain muutaman tunnin.

Saksan sodanjohdon hyökkäyssuunnitelma Tanskaan (Weserübung Süd) sisältyi suurempaan kokonaisuuteen [[operaatio Weserübung]]operaatioon, joka sisälsi myös samanaikaisen [[taistelu Norjasta|Norjan valtaamisen]]. Hyökkäysten tarkoituksena oli [[Ruotsi]]n rautamalmitoimitusten jatkuvuuden takaaminen [[Narvik]]in satamasta. Norjan miehittämiseksi [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] [[ilmaherruus|ilmaherruutta]] pidettiin tärkeänä, ja ilmaherruuden saavuttamiseksi [[Aalborgin lentoasema|Aalborgin lentokenttä]] piti saada ilmavoimien käyttöön. Samalla Saksan ilmapuolustuksen pohjoisrajaa saatiin siirrettyä pohjoisemmaksi. Lisäksi Norjan vuonot takaisivat [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] [[sukellusvene]]ille runsaasti suojaisia tukikohtia ja [[Skagerrak]]in hallinta mahdollistaisi kotimaan satamien käytön.{{lähde}}

Tanskan hallitus oli saanut tiedon Saksan sotavalmisteluista. Se ei kuitenkaan halunnut liikekannallepanolla provosoida Saksaa, eikä maa siten ryhtynyt valmistelemaan puolustusta mahdollistamahdollisen hyökkäystähyökkäyksen vastaantorjumiseksi.<ref>Dildy, Douglas C., s. 34-35-</ref>

9. huhtikuuta kello neljä aamulla Saksan suurlähettiläs [[Cecil von Renthe-Fink]] soitti Tanskan ulkoministeriulkoministerille [[Peter Rochegune Munch]]ille ja vaati saada tavata hänet välittömästi. He tapasivat 20 minuuttia myöhemmin, jolloin Renthe-Fink kertoi saksalaistenSaksan joukkojen ylittäneen rajan ja olevan Tanskan maaperällä auttaakseen Tanskaa mahdollisesti tulevaa [[Ranska]]n tai [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hyökkäystä vastaan. Hän vaati Tanskaa pidättäytymään kaikesta vastarinnasta tai muuten Saksan ilmavoimat ryhtyisivät pommittamaan [[Kööpenhamina]]a.<ref>Ziemke, Earl F., s. 68.</ref><ref name="danmil">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.milhist.dk/besattelsen/9april/9april.html | Nimeke = The German occupation of Denmark | Tekijä = Gert Laursen | Tiedostomuoto = html | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Danish Military History | Julkaisija = | Viitattu = 25.05.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Saksan XXXI armeijakuntaan kuuluneet 11. moottoroitu prikaati ja 170. divisioona leiriytyivät yöksi 8. huhtikuuta [[Schleswig]]in ja [[Flensburg]]in välisen tien varteen. Samanja armeijakunnan 198. divisioonadivisioonan osia siirrettiin 8. huhtikuuta vastaisena yönä [[Warnemünde]]en, [[Travemünde]]en ja [[Kiel]]iin laivoihin kuormattavaksi 8. huhtikuuta vastaisena yönä.<ref>Ziemke, Earl F., s. 92.</ref>

[[Heer (Wehrmacht)|Saksan maavoimien]] sotilaat ylittivät 9. huhtikuuta kello 04.15 Tanskan rajan [[Sæd]]issa, [[Rens]]issä, [[Padborg]]issa ja [[Kruså]]ssa. Rajan ylitys tapahtui nopeasti saksalaistenjoukkojen kohdatessa vain hajanaista vastarintaa, jonka panssarivaunut murskasivat. Saksan merivoimat laskivat saman aikaisesti [[Vähä-Belt|Vähän-Beltin]] rannalla sotilaita maihin.<ref name="danmil"/>

Kymmenen kilometriä maiden väliseltä rajalta pohjoiseen tärkeällä risteysalueella [[Bredevad]]issa kohtasivat tanskalaisetTanskan ja saksalaisetSaksan joukot. Neljä saksalaista panssaroitua ajoneuvoa lähestyi kylää ja tanskalaiset, jotka olivat juuri saapuneet alueelle, suojautuivat puutarhoihin avaten tulen. Puolitoista joukkuetta tanskalaisia varusteinaan 20 millimetrin tykki ja [[konekivääri]] ampuivat ensin varoituslaukauksia, jotka eivät aiheuttaneet haluttua tulosta. Tanskalaiset avasivat tulen kohti hyökkääjiä ja tuhosivat etummaisen panssariauton, jonka kuljettaja sai surmansa. Lyhyen kahakan aikana tanskalaiset tuhosivat vielä kolme panssariautoa ja neljä hyökkääjistä, mutta lopulta saksalaiset piirittivät ja vangitsivat osaston.<ref name="danmil"/>

Maihinnousuryhmä 7:n alukset kuormattiin Kielissä, missä ''[[SMS Schleswig-Holstein|Schleswig-Holsteiniin]]'' sekä kahteen kauppalaivaan nousivat 198. divisioonan esikunta ja yksi vahvennettu jalkaväkipataljoona, joiden tehtävänä oli nousta maihin Korsöriin. Lisäksi torpedoveneeseen ja kahteen miinanraivaajaan nousi toinen pataljoona kuljetettavaksi Nyborgiin. Matkalla ''Schleswig-Holstein'' ajoi karille, ja alus jäi jälkeen. Maihinnousut tapahtuivat ilman vastarintaa ja sillanpäät saatiin nopeasti varmistettua. Korsöriin kuljetettiin päivän kuluessa vahvennettu jalkaväkirykmentti. Joukot marssivat halki [[Sjælland]]in kohti Kööpenhaminaa.<ref name="Ziemke_93">Ziemke, Earl F., s. 93.</ref>

Maihinnousuryhmä 8:n kuljetti apumiinalaiva ''Hansestadt Danzig'' saattajanaan jäänmurtaja ''[[SS Stettin (1933)|SS Stettin]]'' ja kaksi vartiovenettä, jakuljetti siihen kuului jalkaväkipataljoonajalkaväkipataljoonan, ja senjonka tehtävä oli lähinnä poliittinen. Ryhmä nousi maihin kello 04.50 Kööpenhaminan satamassa. Yllätetty Tanskan armeija ei ehtinyt paikalle, ennen kuin saksalaiset olivat jo matkalla [[Amalienborgin linna|Amalienborgin linnaan]]. Kuninkaanlinnan luona paikalle saapuneet tanskalaiset sotilaat pysäyttivät saksalaisten etenemisen.<ref name="Ziemke_94">Ziemke, Earl F., s. 94.</ref>