|
[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in [[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in [[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
Asteekit olivat soturikansaa, jonka vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja veron kantamiseen niiltä. Asteekit tunnetaan [[ihmisuhri|ihmisuhreistaan]]. Heidän pääkaupunkinsa oli mahtava [[Tenochtitlán]].
Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista [[nahuatl]]ia puhuvista [[Nahuat|nahuakansoista]]. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja [[Itzcoatl]] johti armeijansa liittolaiskaupunki [[Texcoco]]n kanssa voittoisaan sotaan [[tepaneekit|tepaneekkeja]] vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan [[Moctezuma I]]:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset [[konkistadori]]t valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 [[Hernán Cortés]]in johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki [[México]].[[Tiedosto:Codex Mendoza folio 64r.jpg|thumb|right|350px|Asteekin urakehitys rahvaasta vankeja ottavaksi soturiksi ja sen ansiosta ylhäiseksi. [[Codex Mendoza]]sta.]]
'''Asteekit''' (usein '''atsteekit''', harvoin '''azteekit''') olivat [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]] [[Meksiko]]n ylätasangoilla elänyt [[Intiaanit|intiaanikansa]]. Asteekit johtivat vuosina 1428–1521 vahvaa [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakuntaa]], joka ulottui [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Tyynimeri|Tyyneenmereen]].
| 