Ero sivun ”Kansalaistori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Kansalaistori''' ({{k-sv|Medborgartorget}}) on aukio Helsingin keskustassa, Kluuvin kaupunginosassa lähellä Eduskuntataloa. Ympäröivine rakennuksineen... |
→Historia: kirjoitusvirhe |
||
Rivi 18:
Jo 1900-luvun alkupuolella suunniteltiin tavararatapihan poistamista alueelta, ja vuosisadan kuluessa laadittiin joukko suunnitelmia Helsingin liikekeskustan laajentamiseksi alueelle. Ensimmäinen laajaa huomiota osakseen saanut suunnitelma oli [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna 1918 laatima [[Pro Helsingfors]] -suunnitelma, josta kuitenkaan ei toteutettu mitään. Myöhemmistä suunnitelmista tunnetuimpia on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma|keskustasuunnitelma]],<ref name=Puretut>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Manninen | Nimeke = Puretut talot | Sivu = 142 | Luku = Töölönlahti | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 952-5557-00-6}}</ref> jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1961. Sen mukaan alueelle olisi muodostettu [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Mannerheimin patsaalta]] [[Töölönlahti|Töölönlahden]] rantaan saakka ulottunut laaja aukio, ''Terassitori''. Vuonna 1968 sille ehdotettiin nimeä Itsenäisyydenaukio ({{k-sv|Självständighetsplatsen}})<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 103 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref>. Alvar Aallon suunnitelmasta toteutettiin kuitenkin vain [[Finlandia-talo]].
Monista alueelle laadituista suunnitelmista huolimatta tavara-asema kuitenkin poistui alueelta lopullisesti vasta 1990-luvulla.<ref name=Puretut /> Sen sijaan konepaja oli poistunut alueelta jo 1950-luvulla ja sen rakennukset purettu, minkä jälkeen sen entinen alue alue, kuten suuri osa varsinaisesta ratapiha-alueestakin oli useiden vuosikymmenien ajan hoitamattomana joutomaana.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kimmo Oksanen | Nimeke = Makasiinit 1899-2006 | Sivu = 74 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 952-5557-09-X}}</ref> Myöhemmin alueelle, suunnilleen
Vuonna 1986 alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu, joka käsitti myös [[Kamppi|Kampin]] alueen. Ensimmäinen palkinto jaettiin kolmen ehdotuksen kesken, joissa kaikissa oli vielä mukana Aallon suunnittelema aukio eri tavoin muunnellussa muodossa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://penttimurole.blogspot.fi/2013/07/toolonmlahti-kierroksessa-osa-3.html | Nimeke = Töölönlahti kierroksessa, osa 3; Kamppi – Töölönlahti aatekilpailu 1986, synnytystuskia | Kirjoittaja = Pentti Murole | Viitattu = 12.1.2017}}</ref> Myöhemmin ehdotetun aukion eteläosaan päätettiin kuitenkin rakentaa nykytaiteen museo, [[Kiasma]], mikä merkitsi alkuperäisen aukiosuunnitelman hylkäämistä. Vuonna 2004 vahvistetussa asemakaavassa alueelle päätettiin jättää vain huomattavasti pienempi aukio, nykyinen Kansalaistori, sekä lähemmäksi Töölönlahtea laaja puistoalue.
| |||