Ero sivun ”Säätytalo” versioiden välillä

| huomautukset =

}}

[[Tiedosto:Säätytalopuisto.jpg|pienoiskuva|Säätytalon puisto. Heinäkuu 2016.]]

'''Säätytalo''' ({{K-sv|Ständerhuset}}) on rakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Kruununhaka|Kruununhaassa]] [[Snellmaninkatu|Snellmaninkadulla]], vastapäätä [[Suomen Pankki]]a. Se rakennettiin alkujaan [[Suomen säätyvaltiopäivät|Suomen säätyvaltiopäivien]] istuntopaikaksi. [[Gustaf Nyström]]in suunnittelema rakennus valmistui vuonna [[1891]]. Se toimii nykyisin valtion kokous- ja edustustilana.

Säätytalon takana sijaitsee rauhaisa ''Säätytalon puisto.''

 

 

Kun Suomen säätyvaltiopäivät alkoivat 1860-luvulta lähtien kokoontua säännöllisesti, syntyi tarve rakentaa niille pääkaupunkiin vakituiset tilat. Aatelissääty rakensi itselleen istuntopaikaksi [[Ritarihuone]]en jo 1862.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 12 | Julkaisija = Sanoma Oy | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> Kolme aatelitonta säätyä, eli [[papisto]], [[porvaristo]] ja [[talonpoikaisto]], saivat odottaa omia tilojaan Säätytalon valmistumiseen saakka. Kukin sääty sai talosta oman istuntosalinsa.<ref name=PuhvPun26>Puhvelista Punatulkkuun, s. 26–27.</ref> Rakennus vihittiin käyttöön tammikuussa 1891.<ref name=VN>{{verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/saatytalo/fi.jsp | Nimeke = Tietoa Valtioneuvostosta: Säätytalo | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 7.5.2013}}</ref>

| Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.7.2012}}</ref> Säätytalossa pidettiin myös [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]] 1945–1946<ref name=PuhvPun26 /> sekä ns. [[metrojupakka|Helsingin metrojupakan]] oikeudenkäynnit 1980-luvulla.

 

[[Uusrenessanssi]]tyylinen Säätytalo on [[arkkitehti]] [[Gustaf Nyström]]in päätyö. Rakennuksen pääty muistuttaa [[Kreikkalainen temppeli|kreikkalaista temppeli]]ä pylväineen.<ref name=PuhvPun26 /> Sisätilat ovat runsaasti koristellut. Koristeluista vastasi koristemaalari [[Salomo Wuorio]] apulaisena C. Ehrlingin kanssa. Koristelut, [[Ornamentti|ornamentit]] ja marmoroinnit entisöitiin rakennuksen 1990-luvun alun kunnostustöiden yhteydessä.<ref name=VN />

 

Sisätilaa hallitsee suuri porrashalli, johon lankeaa valoa koristemaalatuista kattoikkunoista. Porrastasanteen yllä on kopio [[Walter Runeberg]]in veistoksesta ''Laki'' (''Lex''), joka sijaitsee [[Senaatintori]]lla [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n patsaan]] jalustalla.<ref name=VN /> Samanlainen kopio on myös [[Presidentinlinna]]n valtiosalissa.

 

Rakennuksen [[päätykolmio]]ta koristaa kuvanveistäjä [[Emil Wikström]]in pronssiveistos ''Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809''. Se esittää [[Venäjän keisari]] [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:ä]] vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]] vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.<ref name="museo">{{verkkoviite | Osoite = http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=388&sortby=artist | Nimeke = Julkiset veistokset -tietokanta, Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät | Julkaisija = Helsingin kaupungin taidemuseo | Viitattu = 1.8.2015}}</ref>

 

{{viitteet}}

 

* Säätytalo – The House of Estates Helsinki, Helsinki 1999 ISBN 951-37-2654-1.

 

{{Commonscat-rivi|House of the Estates|Säätytalo}}

*[http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/saatytalo/fi.jsp Säätytalo valtioneuvoston sivuilla]