'''Lars Teodor (Theodor) von Hellens''' ([[11. lokakuuta]] [[1826]] [[Turku]] – [[13. joulukuuta]] [[1896]]<refname="oit"/>Turku) oli suomalainen juristi.<ref>[http://runeberg.org/nfbk/0184.html Nordisk familjebok.]</ref> Hänelle myönnettiin vapaaherran arvonimi vuonna 1895.<ref>{{UVF|VonHellensLarsTheodor Hellens, Lars Theodor von}}</ref>
Von Hellens oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] hovioikeudenneuvos vuodesta 1871, senaattori ja oikeusosaston jäsen vuodesta 1875, siviilitoimituskunnan päällikkö vuodesta 1882 ja Turun hovioikeuden presidentti 1884–1896.<ref name="oit">''Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968'', osa 3, p. 553. Otava 1968.</ref> Hän oli valtiopäivillä sukunsa edustajana vuodesta 1867, varamaamarsalkkana 1877–1878 sekä maamarsalkkana 1894 ja salli silloin suomen kielen käytön.<ref name="oit"/>
Lars Teodor von Hellensillä oli yhteensä 12 lasta. Heistä tunnetuimpia olivat [[Helsingin yliopisto]]n professori [[Oskar von Hellens]], Turun hovioikeuden presidentti [[Gustaf Hirvikanta]], ministeri [[Albert von Hellens]], kenraalimajuri [[Lars Hjalmar von Hellens]] sekä valtiopäivämies ja pormestari [[Harald Wilhelm von Hellens]] (1865–1926).<ref name="oit"/><ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/{{Kansallisbiografia | id=6647/Suomalaisen| Kirjallisuudennimi=Hellenius Seuran(1600–). Biografiakeskus]| Viitattutekijä=Autio, Veli-Matti | ajankohta=8.6.5.2013.2004 }}</ref>
