Ero sivun ”Reichswehr” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
täyd
Rivi 24:
}}
 
'''Reichswehr''' (kirjaimellisesti ''Valtakunnanpuolustus'') oli [[Saksa]]n asevoimien nimi vuodesta 1921 vuoteen 1935, jolloin [[natsi-Saksa|kansallissosialistinen hallitus]] nimesi sen uudelleen [[Wehrmacht]]iksi (''Puolustusvoima''). Rauhansopimus rajoitti armeijan koon 100 000 mieheen, mikä oli huomattava lasku vuodesta 1913, jolloin se koostui 780 000 miehestä. Tämä vaikutti miehistön laatuun positiivisesti: vain parhailla miehillä oli mahdollisuus jäädä armeijaan. Yhteensä noin 400 000 miestä palveli ''Reichsheerissä'' sen olemassa olon aikana.
 
Nuoreen [[Weimarin tasavalta]]an perustettiin 6. maaliskuuta 1919 ''Vorläufige Reichswehr'' (”väliaikainen valtakunnanpuolustus”), joka koostui ''Vorläufige Reichsheerista'' (”väliaikainen valtakunnanarmeija”) ja ''[[Vorläufige Reichsmarine]]sta'' (”väliaikainen valtakunnanlaivasto”). Saksalla ei saanut olla ilmavoimia [[Versailles’n rauha]]n rajoitusten mukaisesti.
 
== Taustaa ==
30. syyskuuta armeija uudelleenjärjesteltiin ''Übergangsheeriksi'' (”väliaikainen armeija”). Tämä vaihe kesti 1. tammikuuta 1921 asti, jolloin Reichswehr perustettiin virallisesti. Rauhansopimus rajoitti armeijan koon 100 000 mieheen, mikä oli huomattava lasku vuodesta 1913, jolloin se koostui 780 000 miehestä. Tämä vaikutti miehistön laatuun positiivisesti: vain parhailla miehillä oli mahdollisuus jäädä armeijaan. Yhteensä noin 400 000 miestä palveli ''Reichsheerissä'' sen olemassa olon aikana.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Saksan keisarikunnan joukot hajaantuivat ja niiden miehistö palasi kotiin yksin tai pienissä ryhmissä. Monet liittyivät vapaaehtoisista koottuihin puolisotilaallisiin vapaajoukkoihin, joiden tehtävänä oli turvata yhteiskuntarauhaa vallankumouksellisessa Saksassa sekä turvata valtakunnan raja-alueita 1918-1923.
 
== Perustaminen ==
Nuoreen [[Weimarin tasavalta]]an perustettiin 6. maaliskuuta 1919 ''Vorläufige Reichswehr'' (”väliaikainen valtakunnanpuolustus”), joka koostui ''Vorläufige Reichsheerista'' (”väliaikainen valtakunnanarmeija”) ja ''[[Vorläufige Reichsmarine]]sta'' (”väliaikainen valtakunnanlaivasto”). Saksalla ei saanut olla ilmavoimia [[Versailles’n rauha]]n rajoitusten mukaisesti. Maavoimiin kuului aluksi 43 prikaatia.
 
30. syyskuuta armeija uudelleenjärjesteltiin ''Übergangsheeriksi'' (”väliaikainen armeija”). Joukkojen määrä laskettiin 20 prikaatiin. Maavoimissa palveli noin 400 000 miestä, mikä väheni edelleen toukokuuhun 1920 mennessä puoleen. Samalla organisaatio muutettiin käsittämään seitsemän jalkaväki ja kolme ratsuväkidivisioonaa. Prikaatit korvattiin rykmenteillä 1. lokakuuta ja miesmäärä laski rauhansopimuksen mukaiseen 100 000:een. Tämä vaihe kesti 1. tammikuuta 1921 asti, jolloin Reichswehr perustettiin virallisesti.
 
[[Tiedosto:Kommandostruktur des Reichsheeres.jpg|thumb|center|500px|Organisaatio]]
Berliinissä sijainnut yleisesikunta 1 johti neljää jalkaväkidivisioonaa ja kahta ratsuväkidivisioonaa. Kasseliin sijoitettu yleisesikunta 2 johti kolmea jalkaväkidivisioonaa ja ratsuväkidivisioonaa.
Reichswehr ei ollut [[demokratia]]n ystävä, mutta se pysyi aina lojaalina demokraattiselle Saksan hallitukselle. Armeija ei puuttunut hallituksen asioihin. Toisaalta näin ollen [[Adolf Hitler]] sai astua valtaan ilman Reichswehrin häirintää.
 
 
Vuosina 1933 ja 1934, Hitlerin tultua [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleriksi]] Reichswehr aloitti salaisen laajennusohjelman, josta tuli julkinen [[Wehrmacht]]in perustamisen myötä 1935.