Avaa päävalikko

Muutokset

55 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
fix
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]]
'''Sosiaalidarvinismi''' on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Spencer kannatti [[Klassinen liberalismi|liberalismia]] ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.<ref>Sciabarra, Chris Matthew: Sciabarra,[http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm "Libertarianism",]. inTeoksessa ''International Encyclopedia of Economic Sociology'', edtoim. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pps. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm {{en}}</ref>
 
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee [[tasa-arvonarvo]]n hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologisetaatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
 
Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä {{selvennä|Kuka on kritisoinut? Jos et, niin tasapainon vuoksi myös maininta "Jouko Jokisalon mukaan" tulisi jättää pois}}, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref>
 
== Kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.) | Nimeke=Aatteiden kamppailu elintilasta:. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta | Selite=Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus: Kampus kirja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-9113-48-7}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä:. Rasismin aatehistoriaa | Selite=Pystykorvakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}}
*{{Kirjaviite|Tekijä = Tapio Tamminen|Nimeke = [[Kansankodin pimeämpi puoli]] | Julkaisupaikk=Jyväskylä |Julkaisija = Atena|Sivu = |Vuosi = 2015|Isbn = 978-952-300-127-5}}
 
[[Luokka:Sosiologia]]