Ero sivun ”Novgorod” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt AlexTref871) ja palautettiin versio 16014198, jonka on tehnyt Kospo75: jäänyt keskeneräiseksi |
Pientä lisäilyä. |
||
Rivi 88:
Novgorod on yksi [[Venäjä]]n vanhimmista kaupungeista. ''[[Nestorin kronikka]]'' mainitsee Novgorodin ensimmäisen kerran jo vuoden 859 yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi.<ref name="Goroda Rossii 304">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 304 | Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref> ''Nestorin kronikan'' mukaan alueen [[slaavit|slaavilaiset]] ja [[suomalais-ugrilaiset]] heimot lopettivat veron maksun [[viikingit|varjageille]] ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat varjagit ja näiden ruhtinaan [[Rurik]]in hallitsijakseen vuonna 862. Tämän kertomuksen todenperäisyys on hyvin kiistanalainen.<ref>Entsiklopeditšeski slovar F.A. Brokgauza i I.A. Efrona (1890–1907). CD-rom, 2002.</ref>
Novgorodin edeltäjä lienee ollut [[Ilmajärvi|Ilmajärven]] rannalla sijainnut [[Rurikinlinna]] eli Rjurikovo Gorodištše, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Se oli tyypiltään [[linnavuori|mäkilinna]].<ref name="hum.utu.fi/11.1.2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://vanha.hum.utu.fi/arkeologia/toiminta/novgorod/rurik.htm | Nimeke = Rurikin Gorodishtshe | Tekijä = Juha-Matti Vuorinen | Viitattu = 11.1.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi ''Holmgård'' tai myös ''Holmgard'' olisi tarkoittanut tätä kohdetta.<ref name="hum.utu.fi/11.1.2009"/> Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä slaavilaiseksi että suomalais-ugrilaiseksi katsottua esineistöä. 900-luvun puolivälissä asutus siirrettiin nykyiselle paikalle, mihin perustunee sen nimitys ”Uusikaupunki”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Smolitskaja, G.P. | Nimike = Toponimitšeski slovar Tsentralnoi Rossii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Armada-press | Vuosi = 2002 | Sivu = 233–234 | Tunniste = ISBN 5-309-00257-X}}</ref> [[Karjalaiset|Karjalaisten]] tiedetään kutsuneen kaupunkia nimellä ''Uusilinna''.<ref>Haavio, Martti 1967: Suomalainen mytologia. WSOY: Helsinki, s. 230</ref>
===Keskiaika===
Novgorod oli [[Kiovan Venäjä]]n toiseksi tärkein keskus. Sen sijainti [[Itämeri|Itämereltä]] [[Mustameri|Mustalle merelle]] johtaneen [[Viikinkien idäntie]]n sekä [[Volga]]a pitkin itään suuntautuneen reitin risteyksessä vauhditti kaupan, käsityöammattien ja kulttuurin kehitystä. Vielä keskiajalla Novgorod oli tärkeä kaupunki myös alueen [[Suomensukuinen|suomensukuiselle]] väestölle, tästä kertoo esimerkiksi kaupungin keskiaikainen Tšjudintsov -niminen katu, joka on viitannut [[Tsuudit|Tsudeihin]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jukka Korpela|Nimeke=Idän orjakauppa keskiajalla - Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta|Vuosi=2014|Sivu=175|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>.
Vuosina 1136–1478 Novgorod oli [[Novgorodin tasavalta|Novgorodin tasavallan]] pääkaupunki. Sinne keskittyi [[Hansaliitto|Hansaliiton]] toimintaa. Pääosa [[Kultainen orda|Kultaisen Ordan]] ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahkat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Novgorod liitettiin [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan ruhtinaskuntaan]] 1478.<ref name=kor>{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Korpela | Nimeke = Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle | Vuosi = 1999 | Sivu = 90–91 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus | Tunniste = ISBN 951-662-772-2 }}</ref>
| |||