Ero sivun ”Suomalainen siirtolaisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 188.67.163.6 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
||
Rivi 2:
==Suomeen==
Suomalaisten esi-isät asuttivat joskus tämän maa-alueen. Aivan ensimmäiset Suomen maaperän asukkaat eivät olleet
▲Aivan ensimmäiset Suomen maaperän asukkaat eivät olleet [[Siirtolaisuus|siirtolaisia]], sillä maa oli vasta paljastumassa jääkautisen jääpeitteen ja korkealla olevan vedenpinnan alta, eikä ollut olemassa mitään vastaanottajamaata tai -yhteiskuntaa. Ajan myötä prosessi muuttui siirtolaisuudeksi, kun yhteiskunta sai rakenteita, joihin uudet tulijat sopeutuivat tai sopeuttivat yhteiskunnan mukanansa tuomiin rakenteisiin. Suomeen on tullut uutta väestöä ilmeisesti pieniä määriä useissa vaiheissa historian aikana. Muutto on tullut lähes poikkeuksetta lähialueilta, lähinnä [[Itämeri|Itämeren]] piiristä. Ilmeisesti aikaisempi väestö ei missään vaiheessa korvautunut toisella, vaan tulokkaat sulautuivat. Muutto ja kaupankäynti, kuten myöhemmin myös kulttuurillinen yhdistyminen [[Kristinusko|kristittyyn]] Eurooppaan, toivat kuitenkin Suomeen uusia vaikutteita, jotka muokkasivat alueen asukkaiden kieltä ja kulttuuria.
==Suomen sisällä==
Suomessa sisäinen siirtolaisuus kiihtyi voimakkaasti koko 1800-luvun aikana. Syyt olivat yleensä samat kuin ulospäinkin suuntautuvassa siirtolaisuudessa. Eräänlaisena yleisenä lähtökohtana voimakkaalle muuttoliikkeelle voidaan pitää ns. [[Laillinen suojelu|laillisen suojelun]] lakkauttamista 1800-luvun puolivälissä. Toisaalta 1800-luvulla maatalous ei enää työllistänyt riittävästi, perheen nuoremmat eivät saaneet maata viljelläkseen, ja syntyneet teollisuuspaikkakunnat houkuttelivat maaseudun maatonta ja
== Pohjois-Amerikkaan ==
|