Ero sivun ”Hannutin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Rivi 1:
{{Taistelu
| nimi = Hannutin taistelu
| osa_sotaa = [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintamaa]]toisen [[Toinenmaailmansodan maailmansota|toisessa maailmansodassalänsirintamaa]]
| kuva = Bundesarchiv Bild 121-0412, Frankreich, Panzer Somua S35, Geschütz.jpg
| kuvateksti = Kaksi tuhoutunutta Somua S35 -panssarivaunua saksalaisjoukkojen tutkittavana
| päivämäärä = [[12. toukokuuta|12.]]–[[14–14. toukokuuta]] [[1940]]
| paikka = [[Hannut]], [[Belgia]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
| lopputulos = Ranskan taktinen voitto<br />Saksan strateginen ja operatiivinen voitto
| taistelija1 = {{Ranska}}<br />{{Belgia}}<br />{{Alankomaat}}
| taistelija2 = {{Natsi-Saksa (1935-1945)}}
| komentaja1 = {{Ranskan lippu}} [[René Prioux]]<br />{{Ranskan lippu}} [[Gabriel Bougrain]]<br />{{Ranskan lippu}} Langlois
| komentaja2 = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Erich Hoepner]]<br />{{Natsi-Saksan lippu}} [[Horst Stumpf]]<br />{{Natsi-Saksan lippu}} [[Johann Joachim Stever]]
| vahvuus1 = 2 mekanisoitua divisioonaa<br />20&nbsp;800 sotilasta<br>600 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa
| vahvuus2 = 2 panssaridivisioonaa<br />25&nbsp;927 sotilasta<br />618 panssarivaunua<br />108 tykistöasetta<br />1&nbsp;252 lentokonetta
| tappiot1 = 121 panssarivaunua <small>(tuhoutunutta tai vaurioitunutta)</small>
| tappiot2 = 60 kuollutta<br />80 haavoittunutta<br />49 panssarivaunua<br />111 panssarivaunua <small>(vaurioitunut)</small>
| huomautus =
| muut_taistelut = Länsirintaman taistelut toisessa maailmansodassa
}}
'''Hannutin taistelu''' oli [[natsi-Saksa|Saksan]] ja [[Liittoutuneet|länsiliittoutuneidenliittoutuneiden]] joukkojen välillä 12.–14. toukokuuta 1940 [[Hannut]]in ja [[Gembloux]]in alueella [[Belgia]]ssa [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] käyty taisteltu, joka oli siihen mennessä suurin panssaritaistelu.
 
Saksan tavoitteena oli sitoa taisteluun Ranskan 1. armeija ja siten estää sen osallistuminen Saksan armeijaryhmä A:n [[Ardennit|Ardenneilla]] tehtävän hyökkäyksen torjuntaan. Läpimurto Ardenneilla oli tarkoitus toteuttaa 15. toukokuuta eli vain viisi päivää [[Alankomaat|Alankomaihin]] ja [[Belgia]]an suunnattujen hyökkäysten jälkeen. Ero antoi liittoutuneille kuvan, että saksalaiset aikoivat hyökätä [[Ranska]]an samoin kuin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] [[Schlieffenin suunnitelma]]n mukaisesti. Liittoutuneiden joukkojen siirtyessä Belgiaan ne sidottiin taisteluihin hyökkäämällä Hannutissa ja Gemblouxissa. Ranskan 1. armeijan sivusta jäätyä avoimeksi saksalaiset etenivät [[Englannin kanaali]]n rantaan piirittäen liittoutuneiden alueella olleet joukot.
 
Taistelu päättyi Saksan taktiseen voittoon, joskin Ranskan 1. armeija kykeni liittymään GemblouxinGembloux'n puolustajiin. GemblouxissaGembloux'ssa käytiin seuraava taistelu 14.–15. toukokuuta, missä kärsimänsä tappion jälkeen ranskalaisjoukot vetäytyivät [[Lille]]en. Ranskalaiset kykenivät edelleen viivyttämään saksalaisten etenemistä antaen [[brittiläinen siirtoarmeija|brittiläiselle siirtoarmeijalle]] aikaa vetäytyä [[Dunkerque]]en [[Dunkerquen evakuointi|evakuoitavaksi Englantiin]].
 
== Osastot ==
Hannutin aluetta puolustipuolustivat kenraali Prioux’n Ranskan armeijan ratsuväkiarmeijakuntaan kuuluneet 2. ja 3. kevyt mekanisoitu divisioona ({{k-fr|Division Légére Mécanique, DLM}})<ref>Forty, George & Duncan, John s. 152</ref>. Kumpaankin divisioonaan kuului kaksi rykmenttinen panssariprikaati, ja rykmenteissä oli 87 [[panssarivaunu]]a, joista puolet keveitä Hotchkiss H35/H39 -vaunuja ja loput keskiraskaista Somua S35 -vaunuja. Divisioonaan kuului lisäksi motorisoitu kivääriprikaati, tiedustelurykmentti, kenttätykistörykmentti, pioneeripataljoona sekä normaalit huoltoyksiköt. Divisioonan tehtäväksi oli suunniteltu strateginen tiedustelu- ja suojaustehtävät.<ref>Forty, George & Duncan, John s. 71</ref>
 
Kenraali [[Erich Hoepner|Hoepnerin]] [[Saksan XVI armeijakunta|Saksan XVI motorisoitu armeijakunta]], jonka muodostivat [[Saksan 3. panssaridivisioona|3.]] ja [[Saksan 4. panssaridivisioona|4. panssaridivisioona]], joihin kumpaankin kuului panssari- ja jalkaväkiprikaati tukevine osineen kuten kenttätykistö-, pioneeri- ja viestiyksiköt. Kumpikin prikaati koostui kahdesta rykmentistä. Panssariprikaatiin kuului kaikkiaan 561 panssarivaunua, mutta liikekannallepanon aikaisten kalustopuutteiden vuoksi todellinen vahvuus oli noin 300.<ref>Forty, George & Duncan, John s. 46</ref>