Ero sivun ”Symbolismi (kirjallisuus)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Symbolistit ja dekadentit: korj viite Merkkaus: 2017 source edit |
lis viitetieto Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 13:
Nykyisin arvellaan, ettei symbolismi syntynyt pelkästään torjumaan [[naturalismi]]n estetiikkaa vaan myös helpottamaan ajan kulttuurin sekä politiikan ilmapiirin aiheuttamaa ahdistuksen ja levottomuuden tunnetta.<ref name="kaksi" /> Eurooppa kehittyi hurjaa vauhtia 1800-luvun lopulla [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] kiihtyessä. Tieteiden ja tekniikan kehittyessä myös kansan elintaso koheni. Vaikka suurin osa ihmisistä oli tyytyväisiä kehityksen suuntaan, oli myös niitä, usein kirjailijoita, jotka vastustivat lisääntyvää [[materialismi]]a ja [[kapitalismi]]a.<ref name="kaksi" /> Samoihin aikoihin alkoi uusi [[imperialismi]] eräiden maiden alkaessa kilpailla [[Siirtomaa|siirtomaista]] uutta tekniikkaa hyödyntäen. Symbolistien keskuudessa materialismin vastaisuus näkyi [[uusplatonismi]]na: ihminen kokee aineellisen todellisuuden vain heijastuksena ideoiden maailmasta, kirjailijan tehtävän ollessa näiden kätkeytyvien näkyjen ja mielikuvien kuvaaminen.<ref name="kahdeksan">http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/symbolismi%20ja%20syntetismi</ref><ref name="yhdeksän">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/symbolismi.html | Nimeke = Kulta-aika, Symbolismi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen taiteen historiaa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nikkemedia | Viitattu = 31.3.2011 | Kieli = }}</ref> Myös romantiikkaa pyrittiin elvyttämään haettaessa subjektiivista vastalausetta tieteen objektiiviselle maailmankäsitykselle, johon naturalismi ja impressionismi pyrkivät.<ref name= "yhdeksän" />
Symbolistit eivät kapinoineet pelkästään runouden perinteisiä [[konventio]]ita, vaan myös itse yhteiskuntarakennetta vastaan.<ref name="yksitoista" /><ref name="kolmetoista">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/|Nimeke=Symbolismin kumous|Julkaisija=Jyväskylän yliopisto|Tekijä=Niemi-Pynttäri, Risto & Teppo, Juha}}</ref> Etenkin belgialaiset symbolistit olivat yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisia [[Työväenluokka|työväenluokan]] puolestapuhujia. Myös Venäjällä, jossa symbolismi vaikutti aikoinaan paljon, runoilijat olivat kiinnostuneita yhteiskunnallisista ja kansallisista ongelmista.<ref name="kaksikymmentäkolme">{{Verkkoviite | Osoite = http://kolmenmintaskuin.wordpress.com/2008/11/ | Nimeke = Symbolismin aikakaudesta | Tekijä = Marko Seppänen | Tiedostomuoto = | Selite = kirjoittajan blogi | Julkaisu = Kolme mintaskutia | Ajankohta = 5.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2011 | Kieli = }}</ref> Symbolistit erottuivat perinteisistä kirjailijoista [[sensaatio]]maisen käytöksensä ja elämäntapojensa vuoksi, jotka poikkesivat paljon 1800-luvun lopulla soveliaaksi katsotusta. He hakivat ääritiloja huumeiden, eristyksen, alkoholin sekä ostetun seksin avulla, tehden provokaatioita ja pikkurikoksia.<ref name="kuusi" /> [[Charles Baudelaire]] edusti ”[[Dandy|dandyismia]]”, oman itsensä luomista tyylin avulla. Lisäksi hän palvoi kaikkea tuolloin luonnottomana pidettyä, kuten mielisairauksia, [[lesbo]]utta ja [[homo]]utta sekä [[sadomasokismi]]a. Kuuluisin symbolistien suhde oli [[Arthur Rimbaud]]in ja [[Paul Verlaine]]n rakkaussuhde.<ref name="kolmetoista" />
== Runojen tyylipiirteitä ja aiheita ==
| |||