Ero sivun ”Symbolismi (kirjallisuus)” versioiden välillä

Symbolismi syntyi runoudellisena tyylisuuntana 1880-luvulla Ranskassa, vaikka sen ideoita ja esteettisiä ajatuksia voidaan löytää jo 1800-luvun puoliväliltä.<ref name="kaksi">{{Verkkoviite|Osoite=http://science.jrank.org/pages/8105/Symbolism.html/|Nimeke=Symbolism|Julkaisija=Science Encyclopedia}}</ref><ref name="yksitoista" /> Symbolistiliike sai muodollisesti alkunsa vuonna 1886, kun ranskalainen [[Jean Moréas]] (1856–1910) julkaisi symbolismin manifestin pariisilaisessa ''[[Le Figaro]]'' -lehdessä.<ref name="kolme">{{Verkkoviite|Osoite=<nowiki>http://science.jrank.org/pages/11376/Symbolism-Symbolism-in-French-Literature.html|Nimeke=Symbolism in French Literature|Julkaisija=Science Encyclopedia}}</ref><ref name="kahdeksan" /> Moréasin [[manifesti]]lla oli monia tarkoituksia: se antoi suunnan modernille runoudelle sekä auttoi nuoria kirjailijoita ja runoilijoita löytämään [[Legitimiteetti|hyväksyttävän]] kulttuurin perinteisen [[Ranskan akatemia]]n ulkopuolelta.<ref name="kolme" /> Ranskalainen symbolismi oli [[Lyriikka|lyriikan]] vallankumous etenkin runoudessa.<ref name="kolmetoista">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/|Nimeke=Symbolismin kumous|Julkaisija=Jyväskylän yliopisto|Tekijä=Niemi-Pynttäri, Risto & Teppo, Juha}}</ref><ref name="viisi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.questia.com/library/art-and.architecture/symbolist-movement.jsp|Nimeke=Symbolist Movement|Julkaisija=Questia}}</ref> Se oli vastareaktio realismille, naturalismille ja impressionismille.<ref name="kahdeksan" /><ref name="kaksi" /> Symbolismi keskittyi ensin Pariisiin, mutta liikkeeseen vaikuttivat monet kirjailijat muualtakin, kuten belgialainen [[Maurice Maeterlinck]], kreikkalainen Jean Moréas ja amerikkalainen [[Stuart Merrill]]. Pian kirjallisuusliike levisi muuallekin maailmaan, muun muassa [[Saksa]]an, [[Italia]]an, [[Espanja]]an, [[Belgia]]an, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Englanti]]in ja [[Venäjä]]lle.<ref name="kaksi" /><ref name="yksitoista" /> Symbolistit perustivat useita lehtiä, kuten ''[[Le Symboliste]]'', ''[[La vogue]]'' ja ''[[Le Décadence]]'', joissa he julkaisivat uusia töitään. Pitkäikäisin oli ''[[Le mercure de France]]'', joka muutosten jälkeen on edelleen olemassa.<ref name="kolme" /> Ranskalainen runoilija [[Stéphane Mallarmé]] oli symbolistisen liikkeen teoreetikko ja johtaja, jonka ympärille runoilijat kerääntyivät vuosina 1885–1895. Suuntauksen katsotaan olevan hallitseva tuona ajanjaksona.<ref name="kaksi" /><ref name="kuusi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.textetc.com/modernist/symbolism.html|Nimeke=Symbolist Movement|Julkaisija=Textetc.com}}</ref><ref name="kaksitoista">Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus 3, 2001, s. 98–103</ref>

Symbolistit eivät kapinoineet pelkästään runouden perinteisiä [[konventio]]ita, vaan myös itse yhteiskuntarakennetta vastaan.<ref name="yksitoista" /><ref name="kolmetoista">http: //www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/</ref> Etenkin belgialaiset symbolistit olivat yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aktiivisia [[Työväenluokka|työväenluokan]] puolestapuhujia. Myös Venäjällä, jossa symbolismi vaikutti aikoinaan paljon, runoilijat olivat kiinnostuneita yhteiskunnallisista ja kansallisista ongelmista.<ref name="kaksikymmentäkolme">{{Verkkoviite | Osoite = http://kolmenmintaskuin.wordpress.com/2008/11/ | Nimeke = Symbolismin aikakaudesta | Tekijä = Marko Seppänen | Tiedostomuoto = | Selite = kirjoittajan blogi | Julkaisu = Kolme mintaskutia | Ajankohta = 5.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2011 | Kieli = }}</ref> Symbolistit erottuivat perinteisistä kirjailijoista [[sensaatio]]maisen käytöksensä ja elämäntapojensa vuoksi, jotka poikkesivat paljon 1800-luvun lopulla soveliaaksi katsotusta. He hakivat ääritiloja huumeiden, eristyksen, alkoholin sekä ostetun seksin avulla, tehden provokaatioita ja pikkurikoksia.<ref name="kuusi">http://www.textetc.com/modernist/symbolism.html</ref><ref name="kolmetoista">http: //www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/</ref> [[Charles Baudelaire]] edusti ”[[Dandy|dandyismia]]”, oman itsensä luomista tyylin avulla. Lisäksi hän palvoi kaikkea tuolloin luonnottomana pidettyä, kuten mielisairauksia, [[lesbo]]utta ja [[homo]]utta sekä [[sadomasokismi]]a. Kuuluisin symbolistien suhde oli [[Arthur Rimbaud]]in ja [[Paul Verlaine]]n rakkaussuhde.<ref name="kolmetoista">http: //www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku/4_ranska_sym/</ref>