Ero sivun ”Venäjän keisarikunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 37.136.1.154) ja palautettiin versio 16001192, jonka on tehnyt Tanár: vanhempi ilmaisu tässä ehkä parempi, muokkaajalla ei yhteenvetoa |
→Aleksanteri II: Alaskan myynti |
||
Rivi 203:
Sensuuri kumottiin osin, ja joistain asioista vaadittiin julkista keskustelua ennen päätöksentekoa. Kun Aleksanteri II yritettiin murhata 1866, sensuuri palasi, ja yliopistot menettivät jälleen riippumattomuutensa, jonka ne olivat saaneet viisi vuotta aiemmin. Hallitus yritti myös asettaa kouluopetukselle opetussuunnitelman, mutta siltä puuttui resursseja toteuttaa sitä.<ref name=Aleksanteri2></ref>
Venäjän valtion pankki perustettiin 1866 vakauttamaan valuuttaa. Venäjä ei keksinyt tuottavaa käyttöä omistamalleen Alaskalle, joten se laittoi tuon valtavan maa-alueen myyntiin vuonna 1867, alue myytiin yhdessä Aleuttien saarten kanssa Yhdysvaltain valtiolle 7,2 miljoonalla dollarilla: 4 senttiä hehtaarilta. Talousministeriö tuki rautateiden kehitystä kaupankäynnin kasvattamiseksi, ja perusti 1882 talonpoikien maapankin lisämaan hankkimisen vauhdittamiseksi. Sisäministeriö tosin vastusti yritystä ja perusti 1885 aatelin maapankin, joka avusti rahavaikeuksiin joutuneita aatelisia välttämään omaisuuden ulosmittauksen.<ref name=Aleksanteri2></ref>
Yksi maaorjien vapautuksen tavoitteita oli armeijan tehostaminen, sillä ennen maaorja ei voinut lähteä omistajaltaan sotilaskoulutukseen vain palatakseen takaisin orjaksi. Byrokratia hidasti armeijan uudistusta, kunnes Ranskan-Preussin sota 1870–1871 näytti modernin armeijan luonnin välttämättömäksi. Kutsuntajärjestelmän käyttöönotto 1874 johti armeijan velvollisuuteen opettaa sotilaat lukutaitoisiksi. Armeija säilyi silti uudistuksista huolimatta takapajuisena. Pistimen käyttö oli edelleen suosittu taktiikka ja kiväärien tähtäinten pelättiin johtavan pelkuruuteen. Venäjä jäi muista jälkeen [[kivääri]]en, [[konekivääri]]en ja tykistön käyttöönotossa ja laivaston alalla.<ref name=Aleksanteri2></ref>
| |||