Ero sivun ”Kyyrölä (kylä)” versioiden välillä

Kyyrölä oli yksi Muolaan kunnan huomattavimpia liikekeskuksia. Siellä sijaitsi apteekki, osuuskauppa, useita yksityiskauppoja, [[Kyyrölän kirkko|Kyyrölän ortodoksinen kirkko]], pappila ja hautausmaa, Muolaan kunnanlääkärin vastaanotto, kansakoulu, käräjätalo, posti, puhelinkeskus<ref name="Repo 1952, s. 469-471">Repo 1952, s. 469-471</ref> ja kirjasto.<ref name="Kasanko 1952">{{Kirjaviite | Tekijä = Kasanko (Kasanski) Aleksanteri | Nimeke = Kirkko ja hengellinen elämä. Kyyrölä | Vuosi = 1952 | Sivu = 306 | Selite = Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) ''Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944'' | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Muolaalaisten Seura ry | Tunniste =ISBN 952-91-4893-3 }}</ref> Teollisuutta kylässä edustivat pitkälle kehittynyt saviteollisuus sekä Uschanoffin saha ja mylly ja aiemmin toiminut Galkinin saha.<ref name="Repo 1952, s. 469-471"/> Kyyrölän väestö oli lähes kokonaan ortodoksisia [[venäläiset|venäläisiä]], joiden esi-isätesivanhemmat oli siirretty alueelle 1700-luvulla.<ref name="Kyyrölä info">{{Verkkoviite | Osoite = http://kyyrola.info/historia.html | Nimeke = Kyyrölä | Tekijä = | Julkaisu = Kyyrölä info | Ajankohta = 21.9.2009 | Julkaisija = | Viitattu = 17.2.2010 }}</ref><ref name="ee1"/> Kyyrölässä oli noin 240 taloa, joista vain 5-6 oli luterilaisia suomalaisia.<ref name="Repo 1952, s. 469-471"/> Kylä oli rakennettu perinteisen venäläisen maalaiskylän tavoin: talot sijaitsivat vierivieressä maantien molemmin puolin, päädyt tielle päin.<ref name="Repo 1952, s. 469-471"/> Vuonna 1936 Kyyrölän kylän pinta-ala oli 24,79 [[neliökilometri]]ä, josta oli peltoa 352 [[hehtaari]]a, niittyä 112 hehtaaria ja metsää 1&nbsp;935 hehtaaria.<ref name="Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195-196">Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195-196</ref> Suurin osa kylän pelloista sijaitsi maantien ja Yskjärven välisellä rinteellä.<ref name="Repo 1952, s. 469-471"/>