Ero sivun ”Belfast” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 82:
== Historia ==
Varhaisimmat arkeologiset todisteet ihmistoiminnasta Belfastin alueella on [[Neoliittinen kausi|neoliittiselta kaudelta]]. Kaupungin
Belfastin nykyhistorian katsotaan alkaneen 1611, kun [[Arthur Chichester]] rakensi kaupunkiin uuden linnan. Hän vaikutti selvästi Belfastin laajenemiseen, ja kaupunginoikeudet se sai vuonna 1613.<ref name="britannica"/> [[Ulsterin uudisasutus]] toi 1600-luvun alussa sinne asukkaita Skotlannista ja Englannista. Heitä seurasivat 1600-luvun lopulla Ranskasta paenneet [[hugenotit]].<ref name="lphistory">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/ireland/northern-ireland/belfast/history| Nimeke = History| Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 27.9.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Belfastin väkiluku oli kasvanut vuoteen 1685 mennessä noin 2 000:nteen.<ref name="britannica"/>
Rivi 88:
Belfastin merkitys koko [[Ulster]]ille muuttui 1700-luvulla, ja se ohitti [[Lisburn]]in hallintokaupunkina ja [[Carrickfergus]]in satamakaupunkina. Siitä tuli myös Ulsterin [[pellava]]teollisuuden keskus.<ref name="britannica"/> Ranskalaiset hugenotit olivat erityisesti luomassa kaupungin pellavateollisuutta.<ref name="lphistory"/> Vaikka [[puuvilla]]teollisuus ei saanut kaupungissa jalansijaa, siihen laitetut panostukset hyödyttivät pellavateollisuutta, minkä seurauksena Belfastista kasvoi koko maailman suurimpia pellavakeskuksia. Kaupunkiin kehittyi myös laivanrakennusteollisuutta, kun William Ritchie oli perustanut sinne telakan 1791 ja kuivatelakan 1796. [[Teollinen vallankumous|Teollisesta vallankumouksesta]] lähtien Belfastin merkittävin laivateollisyritys on ollut [[Harland and Wolff]], joka rakensi muun muassa matkustajalaiva ''[[RMS Titanic|Titanicin]]'', ja tämän sisaralukset.<ref name="britannica"/>
Teollistumisen kehityksen myötä Belfastiin rakennettiin paljon tiilitaloja tehtaiden ja
Irlanti jaettiin 1920, minkä jälkeen Belfastista tuli [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] pääkaupunki. Kaupungin teollisuuden kehitys alkoi taittua, vaikkakin se joutui rappiolle varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen.<ref name="lphistory"/> Belfast vaurioitui pahoin vuoden 1941 ilmapommituksissa. Perinteiset teollisuudenalat on 1970-luvun alun jälkeen ollut murroksessa, kun pellava- ja laivanrakennusteollisuus ovat murentuneet. Näiden tilalle on tullut palveluammatteja, ruokateollisuutta ja
Ulsterissa käynnistyi 1968 katolisten kansalaisoikeusliikehdintä.<ref name="britannica"/> Belfastissa tapahtui vuoden 1969 jälkeen [[Pohjois-Irlannin levottomuudet|Pohjois-Irlannin levottomuuksien]] aikana runsaasti väkivallantekoja, pommi-iskuja, murhia ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamia väkivaltaisuuksia. Belfastissa vuonna 1998 tehty [[pitkänperjantain sopimus]] oli päättämässä levottomuuksia. Sen jälkeen Belfastiin on investoitu huomattavasti rahaa ja kaupungin keskustaa on kehitetty uudestaan.<ref name="lphistory"/>
== Väestö ==
Belfastissa oli vuoden 2011 väestönlaskennan perusteella 281 000 asukasta. Väestö oli kasvanut kymmenessä vuodessa 1,3 prosenttia.<ref>Russell, s. 7.</ref> Vuonna 2015 tapahtuneen paikallishallinnon uudistamisen jälkeen Belfastiin liitettiin joitakin alueita
Belfastin asukkaista vuoden 2011 väestönlaskennassa 49 prosenttia oli katolisia ja 42,3 protestantteja. Katolisten määrä oli 136 000 asukasta ja protestanttien 119 000 asukasta. Kymmenessä vuodessa katolisten määrä oli kasvanut 4,3 prosenttia ja protestanttien laskenut lähes 12 prosenttia.<ref>Russell, s. 9.</ref>
| |||