Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

Vain noin prosentti kehitysvammaisista on päässyt palkkatöihin, vaikka arviolta ainakin kolme prosenttia kykenisi työskentelemään normaalissa palkkatyössä. Lisäksi noin kaksikymmentä prosenttia kehitysvammaisista tekee työtoiminnan nimellä kulkevaa palkatonta työtä keskimäärin 22 tuntia viikossa. Tämän lisäksi 15 prosenttia tekee työtoiminnaksi kutsuttua palkatonta työtä kehitysvammaisten työkeskuksissa tai vapailla markkinoilla niin sanotussa avotyötoiminnassa. Avotyön tekijän työpäivä on useimmiten viisi- tai kuusituntinen<ref>[http://www.kvtl.fi/fi/tyoelama/tyollistyminen/avotyotoiminta/avotyo-avaa-ovia-tyoelamaan/ Kati Valjus: Avotyö avaa ovia työelämään. Kehitysvammaisten tukiliitto ry.]</ref>. Työkeskuksissa tehdään yritysten alihankintatöinä yrityksille esimerkiksi lajittelu- kokoonpano- ja pakkaustehtäviä, avotyötoiminnassa yleisimpiä tehtäviä ovat keittiö-, kahvila-, siivous- ja pesulatyöt. Lähes puolet avotyötoiminnan työpaikoista on julkisella sektorilla ja avotyön tekijät työskentelevät enenevässä määrin yksityisissä yrityksissä<ref name="Kvtl"/>.

Avotyöstä ei makseta palkkaa eikä eläkemaksuja tai vuosilomakorvauksia eivätkä avotyöntekijät ole myöskään työterveyshuollon piirissä.<ref name="HS" /> Osa avotyön tekijöistä saa kunnan maksamaa työosuusrahaa, jonka suuruus oli vuonna 2015 keskimäärin viisi euroa päivässä<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utptpa&${BASE}=faktautptpa&${THWIDS}=0.54/1395442434_70935&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Eduskunnan toimenpidealoite 59/2008 vp Vammaisten työosuusrahan korottaminen. Tuomo Puumala 21.10.2008.]</ref><ref name="HS" /><ref>Työtä vai terapeuttista puuhailua? 9.11.2015. https://blogit.utu.fi/ekeskus/2015/11/09/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua/</ref>, mutta toimintakeskuksissa työskentelevät joutuvat palauttamaan osan työosuusrahasta työpaikkaruokailun kattavana ylläpitomaksuna<ref>Työtä vai terapeuttista puuhailua? 9.11.2015. https://blogit.utu.fi/ekeskus/2015/11/09/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua/</ref>. Kunnat saavat itse päättää työosuusrahan suuruuden sekä sen maksavatko työosuusrahaa vai ei. Suurimman Suomessa maksettavan työosuusrahan määrä on 12 euroa päivässä.<ref name="HS" /> Avotyöstä saatavan korvauksen riittämättömyyttä pidetään kehitysvammaisten keskuudessa tyypillisesti suurena epäkohtana<ref name="Kvtl"/>. Valtakunnallinen vammaisneuvosto kiinnitti vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön huomiota siihen, että tuotannolliseen työtoimintaan osallistuminen ei ole aina vapaaehtoista, eikä siitä makseta myöskään palkkaa, vaikka toiminnan tuloksena syntyy myytävä tuote tai palvelu ja toimintaan osallistuvilta edellytetään sovittujen työaikojen nuodattamista. Neuvosto huomautti myös, että avotyötoiminnassa olevilla henkilöillä saatetaan teettää viikonloppu-, ilta- ja pyhävuoroja, jotta työsuhteessa oleville työntekijöille vältytään maksamasta työvuorolisiä.<ref>Valtakunnallisen vammaisneuvoston aloite 14.2.2014. http://www.vane.to/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=4#aloitteet</ref>