Ero sivun ”Indeterminismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kielenhuoltoa |
p Kielenhuoltoa ja jäsentelyä |
||
Rivi 3:
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: indeterminismi<br> CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston.
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8
| Viitattu =2.1.2016 | Kieli = }}</ref> Se on determinismin vastakohta. [[Tiedosto:Alpha_Decay.svg|thumb|right|300px|<small> Alfahajoaminen on nykykäsityksen mukaan puhtaasti satunnainen ilmiö. </small>]]
Indeterminismistä puhuttaessa erotellaan usein ennustamattomuus ja satunnaisuus, jotka ovat eri asioita. Esimerkiksi kaaosteoriassa tutusta vertauksessa [[Perhosvaikutus|perhosen]] siivenisku Brasiliassa voi aiheuttaa myöhemmin myrskyn Teksasissa. Idean keksijä havaitsi tämän kun teki sääennustuksia ja huomasi, että esimerkiksi lukujen pieni pyöristys aiheutti sääsimulaatiossa suuria muutoksia lopputuloksessa.
Rivi 14:
| tiedostomuoto = | selite =Pohdiskelee determinismin määritelmiä. Kirjoituksen lopussa täsmennetään, mitä useimmiten tarkoitetaan fysiikan piirissä tarkoitetaan kun kirjoitetaan indeterminismistä. | julkaisu =helsinki.fi/home/olappi/
| ajankohta =2001 | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu =11.2.2016 | kieli = }}</ref> ja satunnaisuus ovat kaaosteoriasta erilaisia siinä mielessä, että ainakin osalle tapahtumista ei ole välttämätöntä syytä.
Satunnaisuusopin peruspuutteena on, että miksi jotkin tapahtumat voi selittää etsimällä syitä ja syiden syitä kenties aina ensimmäiseen liikkumattomaan saakka esim. alkuräjähdykseen tai jumalaan, mutta joidenkin luonnontapahtumien kohdalla täytyy vain pysähtyä.<ref name="jh"/>▼
==Fysiikassa ==
Rivi 27 ⟶ 29:
Jos tutkitaan elektronin (tai hiukkasen) paikkaa ja nopeutta tarvitaan mittauksissa tiedon välittäjää esimerkiksi valoa. Jos säteily on lyhytaaltoista, elektronin paikka voidaan määrittää tarkasti valon interferenssin avulla. Tällöin säteilyn aallonpituus on paikan tarkkuuden mitta. Fotonin törmätessä elektroniin ja sirotessa siitä elektronin nopeus muuttuu. Tästä muutoksesta ei saada tietoa. Jos käytetään pitempiaaltoista säteilyä, fotonit muuttavat vähemmän elektronin nopeutta. Suuremman aallonpituuden vuoksi elektronin (hiukkasen) paikan määritys on epätarkempi. Mikromaailmassa mittaustarkkuudella on teoreettinen raja, jota ei mittausteknisillä parannuksilla voida ylittää. Kyseessä on [[Aaltohiukkasdualismi|aaltohiukkasdualismista]] johtuva mikromaailman perusominaisuus. Tämän [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate|Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen]] mukaan on mahdotonta tuntea tai mitata hiukkasen paikka ja liikemäärä (nopeus) samanaikaisesti tarkasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =3. Aineen rakenne: 3.4 Atomimallien kehittyminen | Sivu = | Sivut =72 - 73| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref> Yleinen tulkinta kvanttimekaniikassa on mm. [[Kööpenhaminan tulkinta]].
Esimerkiksi kun havaitaan uraaniatomin hajoamista ei voida sanoa milloin hajoamista tapahtuu. Sitä ei aiheuta ulkopuolinen voima ja järjestelmä on nykyfysiikan käsityksen mukaan satunnainen. Kun havaitaan suuria joukkoja
Kvanttimekaniikan vastavetona pyrittiin etsimään [[Piilomuuttujateoria|piilomuuttujateorioita]]. Näiden pohjaoletuksena on, että ehkä kvanttimekaniikka on deterministinen, muttemme pysty joistain syystä havaitsemaan niiden syytä. Vertauskuvana käytettiin esimerkiksi pörssikursseja - ennustamattomia, mutta niiden takana voi olla syy-seuraussuhde, vaikka olemme kykenemättömiä sitä havaitsemaan.
Rivi 44 ⟶ 46:
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Suomen Ateistiyhdistys
| viitattu =18.2.2016 | kieli = }}</ref>
▲Satunnaisuusopin peruspuutteena on, että miksi jotkin tapahtumat voi selittää etsimällä syiden syitä kenties aina ensimmäiseen liikkumattomaan saakka esim. alkuräjähdykseen tai jumalaan, mutta joidenkin luonnontapahtumien kohdalla täytyy vain pysähtyä.<ref name="jh"/>
==Filosofiassa==
| |||