Ero sivun ”Afrikannorsut” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 56:
 
=== Lajit, niiden väliset erot ja kehityshistoria ===
Norsueläinten esi-isätesivanhemmat jakautuivat kolmeen ryhmään 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Näistä kolmesta ryhmästä kehittyivät afrikannorsut (''Loxodonta''), aasiannorsut (''Elephas'') ja mammutit (''[[Mammuthus]]''),<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Agenbroad, L.D., & Nelson, L.|Nimeke = Mammoths – ice age giants|Vuosi = 2002|Kappale = |Sivu = 16|Selite = |Julkaisupaikka = |Julkaisija = Twenty-First Century Books|Tunniste = |www = http://books.google.com/books?id=56lNfwUvDXkC&printsec=frontcover&dq=Loxodonta&as_brr=3&source=gbs_summary_s&cad=0#PPA16,M1|www-teksti = ote kirjasta Google Booksissa|Tiedostomuoto = |Viitattu = 12.7.2008|Kieli = {{en}}|Isbn = 0822528622}}</ref> joista aasiannorsut ja mammutit erosivat toisistaan viimeisenä.
 
Vanhimmat fossiililöydöt ''Loxodonta''-suvun lajeista ovat mioseenikauden lopulta noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Myöhemmin fossiililöydöissä on tauko, joka alkaa kaksi miljoonaa vuotta sitten ja päättyy noin 500&nbsp;000 vuotta sitten. Tällä jaksolla Afrikassa eli nykyisen aasiannorsun lähisukulaisia, ''Elephas recki''-lajia. Elephas oli [[Kasvinsyöjä|ruohonsyöjä]], ja se väistyi vuorostaan lehtiä ja oksia syövien ''Loxodonta''-lajien tieltä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.nationalgeographic.com/news/2001/12/1217_leeelephant_2.html|Nimeke = Opinion: How Do You Miss a Whole Elephant Species?|Tekijä = Berger, L. R|Julkaisija = National Geographic|Ajankohta = 2001|Viitattu = 14.6.2008|kieli = {{en}}}}</ref>
 
Sukupuuttoon kuollutta ''Loxodonta adaurora'' -lajia pidetään nykyisten afrikannorsulajien esi-isänäesivanhempana. Metsänorsua ja savanninorsua pidettiin ennen saman lajin alalajeina; geenitutkimukset ovat osoittaneet ne eri lajeiksi. Näkyviä eroja on koossa, korvien ja syöksyhampaiden muodossa ja varpaankynsissä. Lajien välisiä risteymiä tavataan usein, mikä sekoittaa selvien tuntomerkkien löytämistä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.elephantconservation.org/elephants/african-elephants/|Nimeke = African Elephants|Julkaisija = International Elephant Foundation|kieli = {{en}}|viitattu = 11.10.2015}}</ref>
 
* Metsänorsu on selvästi pienempi (uroksen säkäkorkeus 250 cm ja paino 4&nbsp;000–5&nbsp;000 kg; savanninorsu 350 cm ja 7&nbsp;000 kg)
Rivi 76:
Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> ja vielä puoli vuosisataa sitten [[Afrikka|Afrikassa]] oli luonnonvaraisena noin viisi miljoonaa yksilöä, mutta 1970- ja 1980-lukujen [[norsunluu]]kauppa sai kannan romahtamaan dramaattisesti. Miljoonia yksilöitä teurastettiin syöksyhampaiden takia, kunnes 1989 astui voimaan kansainvälinen norsunluun vientikielto. Tuolloin afrikannorsujen kanta oli kutistunut suunnilleen puoleen miljoonaan yksilöön.<ref name=":0" />
 
Huolimatta norsunluun vientikiellosta ei kanta ole kasvanut kovinkaan paljon. Nykyään luonnossa tavataan arviolta 470&nbsp;000–690&nbsp;000 afrikannorsua. Norsukantaa on yritetty saada kasvamaan erilaisilla [[Luonnonsuojelu|luonnonsuojeluhankkeilla]], mutta monet niistä ovat epäonnistuneet, sillä niissä ei ole otettu huomioon paikallisen väestön tarpeita.<ref name=":0" /> Yksi onnistuneimmista hankkeista on 4&nbsp;200 neliökilometrin laajuinen [[Dzanga-Sanghan kansallispuisto]], joka lukeutuu Keski-Afrikan viimeisiin alueisiin, joissa kasvaa luonnontilassa olevaa trooppista metsää. Alue tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisesta ja runsaasta eläimistöstään, mutta pääpaino on kuitenkin norsujen suojelussa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.wcs.org/international/Africa/africanelephants/forestelephants/MIKE/MikeCARDzangasangha|Nimeke = Central African Republic: Dzanga-Sangha|Julkaisija = Wildlife Concervation Society|Viitattu = 13.6.2008|kieli = {{en}}}}</ref>
 
Norsujen tarkasta lukumäärästä ei ole tietoa, sillä kannan laskeminen on vaikeaa.<ref name=":0" /> Laskeminen voidaan suorittaa kahdella tavalla: helikopterista tai maastosta. Molemmissa on huonot puolensa: Helikopterista voidaan laskea vain savanneilla ja muilla aukeilla paikoilla elävät norsut, kun metsien ja muiden alueiden norsut eivät erotu puiden seasta. Maastosta laskeminen (tekniikalla, joka perustuu esim. jätöskasojen lukumäärään ja niiden hajoamisasteeseen tietyllä alueella) taas vie aikaa. Nämä menetelmät tuottavat jokseenkin yhtä tarkkoja tuloksia. Jätöksiin perustuvan menetelmän arvellaan sopivan paremmin pienten tai hupenevien populaatioiden seurantaan. Se on myös käytetyin menetelmä metsissä olevien norsujen lukumäärän mittaamiseen.<ref name="rel">{{Lehtiviite |Tekijä = Barnes, R. F. W.|Otsikko = How reliable are dung counts for estimating elephant numbers?|Julkaisu = African Journal of Ecology|Vuosikerta = 39|Ajankohta = Maaliskuu 2001|Numero = 1|Sivut = 1-9|Julkaisija = Blackwell Publishing|www = http://www.ingentaconnect.com/content/bsc/afje/2001/00000039/00000001/art00001|www-teksti = |Viitattu = 2.2.2010|Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 82:
=== Elinalueet ===
 
Afrikannorsuja tavattiin aikanaan koko Afrikan mantereella lukuun ottamatta aavikkoalueita. Nykyään niitä esiintyy hajanaisesti [[Sahara]]n etelänpuolisilla alueilla. Norsuja tavataan muun muassa [[savanni|savanneilla]], [[suo]]alueilla, [[vuoristo]]seuduilla ja [[metsä|metsissä]]. Nimensä mukaisesti savanninorsut pysyvät useammin savannilla, metsänorsut metsissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assets.panda.org/downloads/african_elephant_factsheet2007w.pdf | Nimeke = Species Factsheet: African Elephant| Julkaisija = WWF | Ajankohta= 2007 | Viitattu=30.1.2010}}</ref> Afrikannorsu ei yleensä elä [[aavikko|aavikolla]] muun muassa Saharassa ja [[Kalahari|Kalaharissa]], koska siellä on liian kuumaa ja kuivaa sekä ravinnoiksi sopivia kasveja liian vähän. [[Mali]]n ja Luoteis-[[Namibia]]n [[Pensasaro|puoliaavikolle]] sopeutuneet niin kutsutut aavikkonorsupopulaatiot ovat tästä poikkeus. Aavikkonorsut liikkuvat pitkiä jopa 70 kilometrin matkoja hiekkadyyniltä toiselle keitaiden väliä. Populaation yksilöt ovat sopeutuneet kuivuuteen ja tarvitsevat vähemmät vettä savanneilla eläviin norsuihin verrattuna.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = |Otsikko = Marssilla pätsissä|Julkaisu = Tieteen Kuvalehti|Ajankohta = 2005|Vuosikerta = |Numero = 16|Sivut = 38–43|Julkaisupaikka = |Julkaisija = |Selite = |Tunniste = |www = |www-teksti = |Tiedostomuoto = |Viitattu = 8.6.2011|Kieli = |Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.krugerpark.co.za/africa_desert_elephant.html | Nimeke =Desert elephant | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Krüger National Park | Viitattu = 8.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Afrikannorsuja tavattiin aikanaan koko Afrikan mantereella lukuun ottamatta aavikkoalueita. Nykyään niitä esiintyy hajanaisesti [[Sahara]]n etelänpuolisilla alueilla.
Norsuja tavataan muun muassa [[savanni|savanneilla]], [[suo]]alueilla, [[vuoristo]]seuduilla ja [[metsä|metsissä]]. Nimensä mukaisesti savanninorsut pysyvät useammin savannilla, metsänorsut metsissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assets.panda.org/downloads/african_elephant_factsheet2007w.pdf | Nimeke = Species Factsheet: African Elephant| Julkaisija = WWF | Ajankohta= 2007 | Viitattu=30.1.2010}}</ref>
Afrikannorsu ei yleensä elä [[aavikko|aavikolla]] muun muassa Saharassa ja [[Kalahari|Kalaharissa]], koska siellä on liian kuumaa ja kuivaa sekä ravinnoiksi sopivia kasveja liian vähän. [[Mali]]n ja Luoteis-[[Namibia]]n [[Pensasaro|puoliaavikolle]] sopeutuneet niin kutsutut aavikkonorsupopulaatiot ovat tästä poikkeus. Aavikkonorsut liikkuvat pitkiä jopa 70 kilometrin matkoja hiekkadyyniltä toiselle keitaiden väliä. Populaation yksilöt ovat sopeutuneet kuivuuteen ja tarvitsevat vähemmät vettä savanneilla eläviin norsuihin verrattuna.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä = |Otsikko = Marssilla pätsissä|Julkaisu = Tieteen Kuvalehti|Ajankohta = 2005|Vuosikerta = |Numero = 16|Sivut = 38–43|Julkaisupaikka = |Julkaisija = |Selite = |Tunniste = |www = |www-teksti = |Tiedostomuoto = |Viitattu = 8.6.2011|Kieli = |Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.krugerpark.co.za/africa_desert_elephant.html | Nimeke =Desert elephant | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Krüger National Park | Viitattu = 8.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Viime aikoina norsut ovat menettäneet elinalueitaan ihmisille. Lisäksi aavikoituminen on pakottanut jotkin norsut muuttamaan. Tavallisen afrikannorsulauman reviiri on laajuudeltaan 15–3&nbsp;700 neliökilometriä.<ref name ="AESG"/>
Rivi 133 ⟶ 131:
=== Suojelu ===
 
Norsut vaativat suojelua, sillä ne ovat uhanalaisia. Norsuja on otettu kansallispuistoihin, joista merkittävimpiä ovat muun muassa Dzanga-Sangha [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavallassa]] ja Hwangen kansallispuisto [[Zimbabwe]]ssa. Norsujen suojelu [[Luonnonsuojelualue|luonnonsuojelualueiden]] ulkopuolella on ongelmallista ja salametsästäjien vahtiminen vaikeaa. Vaikka norsuja pyritään tarkkailemaan, ei kaikkia yksilöitä voida mitenkään valvoa ympärivuorokautisesti. Norsukantojen hupeneminen on saatu pysäytettyä, mutta kanta ei ota elpyäkseen.<ref name=":0" /><ref name="IUCN"/>
[[Image:Elefante Lake Manyara Park.jpg|thumb|300px|Täysikasvuinen afrikannorsu, joka on välttynyt salametsästäjien luodeilta ja osittain myös elinympäristöjen menetykseltä.]]
Eri maiden on ollut vaikea päästä yhteisymmärrykseen norsujen suojelemisesta, koska norsukantojen tila vaihtelee huomattavan paljon eri valtioiden alueilla. Eräissä maissa kannatetaan norsunluun valvottua kauppaa ja luonnollisesti kuolleista norsuista hankittujen luiden myymistä suojelutarkoituksessa, mutta toiset maat vastustavat tällaista kauppaa hyvin ankarasti. Myös tietyillä alueilla norsukanta on kasvanut sangen suureksi ja vähentänyt muiden eläinten (kuten [[kirahvi]]en) määrää, joten norsukantaa on pienennetty, mikä tietenkin herättää erimielisyyttä eri maissa. Etelä-Afrikka, [[Namibia]], Zimbabwe ja [[Botswana]] ovat esittäneet, että norsunluun rajoitettu kauppa sallittaisiin,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2000/afrikannorsut_valaat_karettikilpikonnat.html | Nimeke= Afrikannorsut, valaat ja karettikilpikonnat WWF:n keskeiset toimintakohteet CITES-kokouksessa | Julkaisija=WWF | Ajankohta= 2000 | Viitattu=29.1.2010}}</ref> mutta ehdotus ei ole ainakaan vielä toteutunut.