Ero sivun ”Oppisopimus Suomessa” versioiden välillä

1 580 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Muokkasin tekstin oppisopimuskoulutuksen virallista sivua oppisopimus.fi vastaavaksi. Selkeytin ja päivitin aikaisempia tietoja.
p (Poistin vanhentuneen linkin oppisopimus.org. Lisäsin listan ylimmäiseksi kolme ajankohtaista linkkiä.)
(Muokkasin tekstin oppisopimuskoulutuksen virallista sivua oppisopimus.fi vastaavaksi. Selkeytin ja päivitin aikaisempia tietoja.)
Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Se on tarkoitettu kaikille 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Oppisopimuksen avulla voi myös vaihtaa alaa, saada todistuksen omasta osaamisesta, jatkaa loppuun kesken jääneet opinnot tai hankkia lisäkoulutusta. Yritykselle oppisopimus on mahdollisuus kouluttaa juuri omiin tarpeisiin sopiva uusi työntekijä tai lisäkouluttaa nykyistä henkilökuntaa. Myös yrittäjä voi kouluttautua työn ohessa omassa yrityksessä.
[[Kuva:Rantakatu Joensuu.jpg|right|250px|thumb| Vanhassa puutalossa [[Rantakatu (Joensuu)|Rantakadulla]] on Joensuun oppisopimuskeskus.]]
'''Oppisopimus''' on Suomessa osa ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Se on työelämälähtöinen koulutusmuoto, josta sovitaan työantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan kesken oppisopimuksessa. Opiskelija tekee töitä yrityksessä ja koulutuksen järjestäjä vastaa tietopuolisen koulutuksen järjestämisestä. Kaikki [[ammatilliset tutkinnot]] voi suorittaa oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon ja osaamisen osoitetaan yleensä [[näyttötutkinto]]na. Oppisopimus voi olla myös tutkintoon johtamatonta. Valmistelussa oleva [[ammatillisen koulutuksen reformi]] koskee myös oppisopimuskoulutusta.{{Lähde}}
 
Sopimuksen neljä osapuolta ovat opiskelija (koulutettava työntekijä), työnantaja, oppilaitos ja oppisopimustoimija. Oppisopimusta varten opiskelija hankkii työpaikan, joka solmii sopimuksen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimuksessa työsopimus on määräaikainen ja sen aikana työnantaja kouluttaa työntekijän.
Oppisopimuksella koulutukseen otettu, vähintään 15-vuotias opiskelija on [[työsuhde|työsuhteessa]] työnantajaansa ja saa työstään palkkaa. Osan ajastaan opiskelija on kuitenkin koulutusta antavan [[ammattioppilaitos|ammattioppilaitoksen]] tiloissa saamassa käytännön harjoittelua täydentävää tietopuolista opetusta. Tältä ajalta opiskelija saa päivärahaa, jolla korvataan menetetty työansio<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070799 Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana]. (799/2007) Viitattu 12.5.2008</ref>.
 
Opiskelijaa ohjaa työpaikkakouluttaja, joka voi olla esimerkiksi esimies tai kollega. Oppisopimustoimija vastaa oppisopimuksen sopimusjärjestelyistä ja opetussuunnitelman luomisesta yhdessä muiden osapuolten kanssa. Käytännön osaamista tukevat tietopuolen opinnot opiskelija suorittaa oppilaitoksessa.
Oppisopimuskoulutus yrityksessä edellyttää, että työnantaja solmii jonkin ammattioppilaitoksen kanssa sopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Tämä edellyttää sitä, että työnantajalla on käytännössä niin paljon toimintaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, että koulutettaville voidaan järjestää töitä. Sopimuksen perusteella ammattioppilaitos korvaa työnantajalle koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kulut.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980811 Asetus ammatillisesta koulutuksesta] (811/1998). 5–7&nbsp;§.Viitattu 12.5.2008</ref> Yrittäjä puolestaan voi saada oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessään, mikäli hän sopii tästä itse ammattioppilaitoksen kanssa<ref name="gg1">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630 Laki ammatillisesta koulutuksesta]. 17–18 §. Viitattu 12.5.2008</ref>.
 
Valmistelussa on merkittävä uudistus [[ammatillisen koulutuksen reformi]], joka koskee koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää, myös oppisopimuskoulu[[Ammatillisen koulutuksen reformi|k]]<nowiki/>tusta.
Oppisopimus on aina määräaikainen [[työsopimus]], jonka alussa voi olla [[koeaika]]. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla on kuitenkin hieman parempi työsuhdeturva kuin muilla työntekijöillä, sillä työnantaja ei voi irtisanoa oppisopimusta tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla kuin ammattioppilaitoksen luvalla. Toisaalta ammattioppilaitos voi irtisanoa oppisopimuksen, mikäli työnantaja laiminlyö velvollisuutensa kouluttaa opiskelijaa. Työterveydenhuollon ja työturvallisuuden suhteen oppisopimuksessa oleva opiskelija rinnastetaan tavalliseen työntekijään.<ref name="gg1"/>
 
== Kesto ==
Oppisopimusopiskelija tekee töitä vähintään 25 tuntia viikossa ja suorittaa toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, loput 20 prosenttia oppilaitoksessa, verkossa tai etänä.
 
Koulutuksen kesto on 4–36 kuukautta. Yhden tutkinnon osan voi suorittaa noin neljässä kuukaudessa. Perustutkinnon suorittaminen vie noin 2–3 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen noin 1–1,5 vuotta. Kestoon vaikuttavat opiskelijan tavoitteet ja mahdollinen aiemmin hankittu ammattiosaaminen.
 
== Tutkinnot ==
Oppisopimuksella voi suorittaa 350 erilaista toisen asteen tutkintoa tai tutkinnon osia. Suorittamiseen tarvitaan nykyinen tai uusi työpaikka, jonka opiskelija hankkii itse. Oppisopimuksella suoritettu ammatillinen perustutkinto sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat saman pätevyyden kuin ammattikoulu ja mahdollisuuden hakea ammattikorkeakouluun ja ylipisto-opintoihin.
 
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mikä vastaa kolmea vuotta. Perustutkinnossa (PT) osoitetaan ammatillinen valmius. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa oppilaitosmuotoisena tai näyttötutkintona. Oppisopimusopiskelijat suorittavat perustutkinnot pääsääntöisesti näyttötutkintoina.
 
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (AT ja EAT) ovat näyttötutkintoja, joissa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa oman alan työ-ja palvelutilanteissa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon kesto on noin 1–1,5 vuotta riippuen opiskelijan aiemmasta osaamisesta.
 
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan oman alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällisempi ammatinhallinta. Erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on usein pätevöittää henkilö johto- ja esimiestehtäviin.
 
== Palkka ==
Oppisopimuksella kouluttautuva on määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan ja saa työstä palkkaa. Oppisopimusopiskelijalle on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, maksetaan kohtuullista palkkaa. Opiskelijalle kuuluvat työntekijän lakisääteiset oikeudet kuten oikeus vuosilomaan, sairasajan palkkaan ja työterveyshuoltoon.
 
Osan ajasta opiskelija on koulutusta antavassa ammattioppilaitoksessa saamassa käytännön harjoittelua täydentävää opetusta. Jos työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa, opiskelija saa tarvittaessa opintososiaalisia etuuksia, joita ovat päiväraha, perheavustus, matkakorvaus ja majoituskorvaus.
 
Työnantajalle maksetaan korvausta kouluttamisesta. Oppisopimustoimijan maksama koulutuskorvaus lasketaan jokaisessa solmitussa oppisopimuksessa erikseen. Korvauksen suuruus vaihtelee ja on 1–1000 €/kk. Työnantaja voi myös hakea palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella kotikunnan TE-toimistosta.
 
Oppisopimus on aina määräaikainen [[työsopimus]], jonka alussa voi olla [[koeaika]]. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla on kuitenkin hieman parempi työsuhdeturva kuin muilla työntekijöillä, silläkoska työnantaja ei voi irtisanoa oppisopimustaoppisopimuksen tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla kuinvain ammattioppilaitoksen luvalla. Toisaalta ammattioppilaitos voi irtisanoa oppisopimuksen, mikälijos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa kouluttaa opiskelijaa. Työterveydenhuollon ja työturvallisuuden suhteen oppisopimuksessa oleva opiskelija rinnastetaan tavalliseen työntekijään.<ref name="gg1"/>
 
== Lähteet ==
3

muokkausta