Ero sivun ”Anna Margareta Salmelin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus:  2017 source edit 
Hieman tarinaa
Rivi 1:
'''Anna Margareta Salmelin''' (1716 – 8. syyskuuta 1789), oli suomalainen sotavanki ja ihmisoikeusaktivisti. Hän tuli kuuluisaksi Venäjää vastaan nostamastaan oikeustaistelusta [[Pikkuviha]]n miehityksen aikana 1742-1743.1742–1743 Venäjänonnistuttuaan miehityksenvapauttamaan aikanasuuren hänetjoukon vietiinvenäläisten sotavangiksiottamia Venäjällesuomalaisia monen aikansa suomalaisen tavoinsotavankeja. Miehityksen loppuessa hän käynnisti oikeusprosessin pakottamaan Venäjän sallimaanmiehityksen kaikkienaikana suomalaistenhänet vankienoli palataperheineen Suomeen,viety mukaansotavangiksi lukienVenäjälle siviilit,monen joitaaikansa hesuomalaisen yrittivät pitää maaorjinatavoin.
 
== Sotavankeus ==
Elokuussa 1741 perusteettiin vartiosto siviiliväestön suojelemiseksi Ilomantsin pitäjän kirkolle. Venäläiset yllättivät ja vangitsivat tämän vartioston marraskuussa 1741, hävittivät koko pitäjän itäosan ja raahasivat sadoittain siviiliväkeä Venäjälle [[Laatokanlinna|Laatokan kaupunkiin]] ja [[Belozersk|Belozerskiin]].
 
Lukkarin perhe sekä 26 muuta kirkonkyläläistä vangittin. Vangittuja myytiin orjiksi ja kastettiin uudelleen ortodoksiuskontoon.
 
== Pelastusoperaatio ==
Salmelin palasi sotatoimien lakattua ensimmäisen kuuden palautetun sotavangin joukossa Ilomantsiin. Hän oli huolissaan perheestään, joka oli jäänyt Belozerskiin. Kun kirkkoherra otti toisen miehen lukkariksi, Salmelin lainasi matkarahat ja matkusti Pietariin. Pietarista hän jatkoi matkaansa Ruotsin lähetystön komissiosihteeri Karl Bertil Lagerflychtin avustuksella Belozerskiin.
 
Kielitaitoisen adjutantin avulla sanavalmiiksi ja yli-innokkaaksi kuvailtu Salmelin onnistui vapauttamaan perheensä ja naapurinsa, vaikka venäläiset orjanomistajat yrittivät salailla tai väittää orjiensa mieluummin jäävän Venäjälle. Belozerskista palautettiin todennäköisesti hänen ansiostaan 16 miestä ja 12 naista.
 
Anna Margareta Salmelin ei tyytynyt pelkästään sankaruuteen, vaan vaati pelastetuilta naapureiltaan korvauksia pelastusoperaatiosta syyskäräjillä 1748. Vastaajina oli 13 perhekuntaa, yhteensä 22 henkeä, jotka lupasivat maksaa vaurastuttuaan. Vuonna 1756 hän vielä velkoi kuuksenvaaralaisen Iivana Puharisen vaimolta Outilta lehmää korvauksena hänen poikansa Ontrein pelastamisesta. Räätäli Aatami Räisänen, kuuksenvaaralainen Juhana Parviainen, maukkulalainen Lauri Kortelainen ja mekrijärveläinen leski Okulina Palviainen puolestaan todistivat päässeensä pois Ontrein mukana ilman lukkarinvaimon apua.
 
== Perhesuhteet ==
Salmelinin puoliso oli Ilomantsin [[lukkari]] [[Johan Lackman]] (1702–1770). Heidän lapsiaan olivat Beata Juliana (1735), Ericus (1736), Mats (1738–1791), Anna Christina (1739), Brita (1746–1749), Johannes (1748–1750), Catharina (1750–1753) ja Samuel (1753).
 
== Lähteet ==