Wikipedia

Ero sivun ”Lössi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p toistuvan viitteen nametus
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mineraly.sk - spras.jpg|thumb|200px|Lössikerrostuma [[Slovakia]]ssa]]
[[Tiedosto:LoessVicksburg.jpg|thumb|200px|Lössi]]
'''Lössi''' ([[Saksan kieli|saksaksi]] ''Löss, Lösch,'', sananmukaisesti löysä’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota [[tuuli]] on kuluttamalla irroittanutirrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi<ref name="sauramo77">Sauramo 1928, s. 77.</ref>. Lössi koostuu esimerkiksi [[kvartsi]]sta, [[maasälpä|maasälvästä]] ja [[kiille|kiilteestä]] sekä muista [[mineraali|mineraaleista]]. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä<ref name="Koivisto_2004">Marjatta Koivisto, Jääkaudet, WSOY 2004, s. 106.</ref>.
Lössi on enimmäkseen [[siltti|silttiä]]ä, mutta mukana on myös [[Savi|savea]] ja hiekkaakin on mukana[[hiekka]]akin. [[Maalaji|Raekoko]] on useimmiten [[hieno hieta|hienoa hietaa]] ja yleensä luokkaa 0,01-001–0,06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä [[Maalaji#ISO-luokitus|ISO-luokituksessa]] [[karkea siltti|karkeaa silttiä]]. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia<ref name="sauramo77"/>. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.
on runsaasti kalsiumkarbonaattia<ref name="sauramo77"/>. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.
 
Lössikerrostumat ovat [[eoliset muodostumat|eolisia]], tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin [[eroosio]]herkkiä.
 
Lössin synnyn edellytyksiä ovat: sopivan aineksen lähde, riittävä tuulienergia kuljettamaan ainesta, sopiva alue aineksen kasautumiseen ja riittävä aika kasaantumisen toteutumiseksi. Lössiä voi syntyä toisaalta [[periglasiaalinenPeriglasiaaliset ilmiöt|periglasiaalisissa]] eli [[jäätikkö|jäätikön]] läheisissä kylmissä olosuhteissa ja toisaalta eräissä muita olosuhteissa. Periglasiaalista lössiä on syntynyt, kun raekooltaan sopivaa ainesta on kerrostunut veteen [[tulvatasanko|tulvatasangoille]] [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] edustalle kesällä kun jäätikössä on tapahtunut sulamista, mutta talvella kun sulamista ei ole tapahtunut, tulvatasangot ovat jääneet kuivilleen, jolloin tuuli on voinut tarttua ainekseen ja kasata sitä toisaalle.
 
Etenkin [[jääkausi|jääkaudella]] oli laajoja lössiaroja.
 
Lössipitoiset [[maannos|maannokset]] ovat yleensä hyvin ravinteikkaita, mikäli ilmasto on kasvien kasvulle hyvä<ref>Getis, Arthur; Judith Getis and Jerome D. Fellmann (2000). Introduction to Geography, Seventh Edition. McGraw Hill. pp. 99. ISBN 0-697-38506-X.</ref>. Ravinteikkuus ei johdu luultavasti orgaanisista aineista vaan lössin suuresta elektroninvaihtokyvystä ja huokoisuudesta.▼
Lössipitoiset [[maannos|maannokset]] ovat yleensä hyvin ravinteikkaita
▲mikäli ilmasto on kasvien kasvulle hyvä<ref>Getis, Arthur; Judith Getis and Jerome D. Fellmann (2000). Introduction to Geography, Seventh Edition. McGraw Hill. pp. 99. ISBN 0-697-38506-X.</ref>.
Ravinteikkuus ei johdu luultavasti orgaanisista aineista vaan lössin suuresta elektroninvaihtokyvystä ja huokoisuudesta.
 
Kerrostumista voidaan lukea [[ilmasto]]nvaihteluja jopa 2,5 miljoonan vuoden ajalta. Nämä näkyvät mm. lössin raekoossa. [[Jääkausi]]en kylminä, tuulisina kausina lössipölyä leijuu ilmassa normaalia enemmän ja sitoutuu jäätiköihinkin.
Rivi 20 ⟶ 17:
[[Kiina]]ssa sijaitsee 640&nbsp;000 neliökilometrin laajuinen lössikerrostuma [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] ylä- ja keskijuoksulla. Kiinan lössikerrostumat sijaitsevat pääosin [[Shanxi]]n, [[Shaanxi]]n ja [[Gansu]]n maakunnissa. Kiinassa kaivetaan vieläkin talviasuntoja maan sisään lössiin, sillä se eristää [[lämpö]]ä hyvin.
 
Lössiä on myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[Keskilänsi|keskilännessä]], missä sen leviäminen turmeli maata [[Dust Bowl|1930-luvun kuivuuskaudella]].
 
Joitain Pohjois-Karjalan lössiä muistuttavia maita sanotaan pölymaiksi; niissä aineksen hiukkaskoko on suurempi kuin Keski-Euroopan lössialueilla, ja Suomen pölymaat ovat melko kalkkiköyhiä<ref>Koivisto 2004, s. 110.</ref>.
 
== Lössikerrostumat ja ilmaston vaihtelut ==
Rivi 29 ⟶ 26:
Euroopasta on löydetty ainakin 11 kuivan ja 11 kostean kerrostuman sarja. Näitä pidetään yleensä jääkausiin liittyvinä. Pidemmältä, yli 1,6 miljoonan vuoden taakse ulottuvalta ajalta on löydetty ainakin 16 kerrostumaa.
 
Esimerkiksi viime jääkauden huippukauden kerrostuma näkyy Etelä-Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa paksuna lössikerrostumana nimeltä Valdai II-III<ref>Hoffecker 2002, s. 20, s 73, s 145.</ref>. Valdai II oli noin 25000-17000 vuotta sitten, välissä on ohut kosteasta kielivä Trubchecskin horisontti<ref>Hoffecker 2002, s. 29, alkup. Velichko 1990 s. 106.</ref> ja sen päällä lösskierrostuma Valdai III, joka on ajoitetuajoitettu noin 17000-1300017&nbsp;000–13&nbsp;000 vuotta vanhaksi<ref>Hoffecker 2002, s. 32.</ref>.▼
Esimerkiksi viime jääkauden huippukauden kerrostuma näkyy Etelä-Venäjällä, Ukrainassa
▲ja Moldovassa paksuna lössikerrostumana nimeltä Valdai II-III<ref>Hoffecker 2002, s 20, s 73, s 145</ref>. Valdai II oli noin 25000-17000 vuotta sitten, välissä on ohut kosteasta kielivä Trubchecskin horisontti<ref>Hoffecker 2002, s 29, alkup Velichko 1990 s. 106</ref> ja sen päällä lösskierrostuma Valdai III joka on ajoitetu noin 17000-13000 vuotta vanhaksi<ref>Hoffecker 2002, s 32</ref>.
 
Länsi-Euroopassa näkyy Stillfried A ja B -nimisiksi ristityt lössin väliset kosteamman maaperän kerrostumat. Itä-Euroopan Brjannskin maaperä näkyy lössin keskellä ajalta 26000-32000 BP.<ref> Ehlers 1996, s. 437.</ref>
Itä-Euroopan Brjannskin maaperä näkyy lössin keskellä ajalta 26000-32000 BP.<ref> Ehlers 1996, s 437</ref>
 
Viime jääkauden Saksan lössikerrostumissa näkyy runsaasti varhaisella Veiksel-jääkaudella kosteissa oloissa syntynyttä maa-ainesta Mosbachin kerrostumiin liittyen. Keski-Veiksel-kaudella näkyy kuivissa oloissa syntynyttä lössiä, joka päättyy pitkähköön kosteaan kauteen Lohner Bodeniin liittyen. Rambachin vulkaanisen tefran syntymisen aikoihin oli kerrostumista päätellen kylmä kausi, luultavasti jääkauden huippukohta. Sen jälkeen tuli kuivan lössin kausi, jota katkoi ajoittain viisi ohutta kosteissa oloissa syntynyttä kerrostumaa. Lämpimällä Alleröd-kaudella ilmestyi Pohjois-Saksaan kostea maaperä.{{Selvennä|huonoa suomea, pitäisi ilmaista selkeämmin}}<ref>Ehlers 1996, Figure 209 s. 441.</ref>
Rambachin vulkaanisen tefran syntymisen aikoihin oli kerrostumista päätellen kylmä kausi, luultavasti jääkauden huippukohta. Sen jälkeen tuli kuivan lössin kausi, jota katkoi ajoittain viisi ohutta kosteissa oloissa syntynyttä kerrostumaa. Lämpimällä Alleröd-kaudella ilmestyi Pohjois-Saksaan kostea maaperä.{{Selvennä|huonoa suomea, pitäisi ilmaista selkeämmin}}<ref>Ehlers 1996, Figure 209 s 441</ref>
 
Etelä-Jakutian keltaharmaa lössimäinen maa eroaa Euraasian ja Keski-Aasian lössistä. Se sisältää monia kasvien jäänteitä ja on rakenteeltaan mikrokerrostumainen<ref>Rutter & Velichko 1997, s. 57, alkup. Morozova 1971.</ref>.
Se sisältää monia kasvien jäänteitä ja on rakenteeltaan mikrokerrostumainen<ref>Rutter & Velichko 1997, s 57, alkup Morozova 1971</ref>.
 
== Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lössi”