|
Vuonna 108 eaa. [[Han-dynastia]]n Kiina tunkeutui maahan ja valtasi Gojoseonin. Kiina perusti sinne neljä sotilasläänitystä hallinnoimaan Gojoseonin aluetta. Alueen valloitti myöhemmin [[Goguryeo]] vuonna 313 eaa.<ref name="ves" />
==Perustaminen==
===Dangun-myytti===
Vaikka Dangunin tarinaa pidetään myyttinä, uskotaan sen olevan synteesissä useiden historiallisten tapahtumien kanssa, jotka liittyvät Gojoseonin perustamiseen.<ref>Seth, Michael J. (2010) History of Korea: From Antiquity to the Present, Rowman & Littlefield Publishers. ISBN 978-0-7425-6717-7.</ref>
===Gojoseonin synty ja tuho===
Jo Kiinan [[Zhou-dynastia|Zhou-kauden]] alkupuolella (noin 1000 eaa.) Korean niemimaan luoteisille rajoille syntyi valtio nimeltä [[Yan]]. Zhou-kauden loppupuolella Yan oli yksi Kiinan niin sanotuista [[Taistelevien valtioiden aika|taistelevista valtioista]] (Zhanguo), jotka kukin pyrkivät saamaan yliotteen naapureistaan. Kiinan yhdistämisen toteutti lopulta lännessä sijainnut [[Qin|Qin-valtio]], jonka onnistui alistaa myös Yan hallintaansa (222 eaa.). Yan-valtion poliittinen vaikutusvalta, tai vähintäänkin kaupallinen vetovoima, ulottui selvästi Korean niemimaan pohjoisosaan, josta on löytynyt muun muassa Yan-valtion lyömiä metallirahoja. Suoranaiseen Korean valloitukseen yhdistynyt [[Qin-dynastia|Kiina]] ei kuitenkaan ryhtynyt. Historiankirjat kertovat sitä vastoin, että erään Yan-valtion entisellä alueella kapinaan ryhtyneen ruhtinaan alipäällikkö nimeltä [[Wiman]] pakeni vuonna 195 eaa. tuhannen sotilaan kanssa [[Liaodongin niemimaa]]lta [[Jalu|Jalu-joen]] yli Koreaan, jonne hän perusti uuden ''Joseon''-nimisen valtion. Joseon, jonka nimi sittemmin kertautuu Korean historiassa, oli siis ilmeisesti kiinalaisperäisen hallintoeliitin ja ei-kiinalaisen alkuperäisväestön muodostama kokonaisuus, jonka alue vastasi suunnilleen nykyistä [[Pohjois-Korea]]a.<ref name="ves" />
Kiinan pitkän aikavälin laajentumispolitiikalle Gojoseon oli hyödyllinen askel kohti kasvavaa vaikutusvaltaa Korean niemimaalla. Gojoseonin alueelle siirtyi aikaa myöten Kiinan puolelta lisää väestöä, muun muassa kapinallisia keskushallinnon vastustajia, joista ainakin osan on täytynyt olla etnisiä kiinalaisia. Sotilaallisesti Gojoseon ei kuitenkaan pystynyt kilpailemaan Han-kauden Kiinan kanssa. Pitkällisten diplomaattisten selkkausten jälkeen Gojoseon kuninkaana toiminut Wimanin pojanpoika Youqu (sinokoreaksi ''Ugeo'') murhattiin, ja Gojoseon antautui Kiinalle vuonna 108 eaa. Osa Gojoseonin kiinalaisperäistä hallintoeliittiä siirtyi ehdoitta Kiinan palvelukseen, osa pakeni Koreaan eteläosiin ja mahdollisesti Japaniin asti. Muuta vakavaa vastarintaa Kiina ei Koreassa tuolloin kohdannut, joten käytännössä koko niemimaa tuli Kiinan poliittiseen vaikutuspiiriin.<ref name="ves" />
Kiinalla oli Koreassa ainakin kolme etua valvottavanaan. Ensinnäkin se pyrki yleisesti vahvistamaan asemiaan pohjoisilla rajoillaan, joiden takaa "barbaarit" aika ajoin ilmestyivät häiritsemään kiinalaisten muuten vakaata ja vaurasta yhteiskuntaa. Koreasta ei tosin koskaan ollut Kiinan suuntautunut hyökkäyksiä, mutta jo Etelä-Mantšuriassa oli etnisiä ryhmiä, joita Kiina ei ollut kyennyt alistamaan valtaansa. Toiseksi Kiina pyrki edistämään kauppayhteyksiä Korean ja [[Japani]]n suuntaan. On ilmeistä, että melkoinen osa Koreaan siirtyneistä kiinalaisista oli nimenomaan kauppiaita ja heidän turvakseen tarvittua hallinnollista ja sotilaallista [[infrastruktuuri]]a. Kolmanneksi Kiina halusi epäilemättä suojella varsinaisen valtakunnan ulkopuolella elävää etnistä kiinalaisuutta, siitä huolimatta, ettäkoko Korean kiinalaistamisella ei ilmeisesti koskaan ollut onnistumisen mahdollisuuksia. Etujensa valvomiseksi Kiina organisoi Korean hallinnon niin sanottujen sotilasläänitysten (kiinaksi ''jun'') kautta.<ref name="ves" />
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
|
