Ero sivun ”Carl Petter Hällström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin 2 kuvaa |
p yhden kirjaimen oikeinkirjoitusvirhe korjattu |
||
Rivi 17:
Suuren osan Hällströmin työtehtävistä edellä mainituissa viroissa muodosti karttojen perustaksi vaadittavien tieteellisten paikanmääritysten tekeminen valtakunnan eri osissa. Tätä varten hän joutui matkustamaan paljon. Matkoillaan vuosina 1797–1836 hän teki taivalta noin 80 000 kilometriä eli noin kaksi kertaa maapallon ympäri. Matkat tehtiin jalan, hevoskyydillä, veneellä tai parhaimmillaan purjelaivalla. Hällströmin paikanmääritykset loivat perustan Ruotsin 1800-luvun alun kartoituksille.
C.P. Hällströmin geodeettisista tutkimusmatkoista kaksi suuntautui Suomeen. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1797 ja sen tarkoituksena oli Hermelinin kartaston Suomen karttojen geodeettisen perustan varmistaminen. Matkalla hän kiersi lähes koko maan käyden ainakin Hämeessä, Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Toisen matkan hän teki vuonna 1806. Tällöin hän kävi Venäjän
==Karttoja, kuvia ja kirjoituksia==
Hermelinin karttojen lisäksi Hällström piirsi lukuisia muita karttoja. Suurin osa niistä kuvaa Ruotsia. Hällströmin piirtämiä Suomeen liittyviä painettuja karttoja tunnetaan kuusi kappaletta seuraavasti: A. F. Skjöldebrandtin matkaa Torniosta Nordkappille kuvaava kartta vuodelta 1802, Suomen tiekartta vuodelta 1806, Gustaf af Klintin merikartastossa ilmestyneet merikartat: Merenkurkku ja siihen liittyvä Suomen saaristo vuodelta 1832, Pohjanlahden itärannikko Torniosta Kokkolaan vuodelta 1833, Pohjanlahden itärannikko Vaasasta Poriin vuodelta 1836 ja Pohjanlahden itärannikko Porista Turkuun vuodelta 1835.
| |||