Ero sivun ”Luhanka” versioiden välillä

 

== Elinkeinoelämän kehittymishistoria ==

Luhangan kirjassa mainitaan monenlaisin eri kuvauksin ja kääntein, miten maa-, metsä- ja kalatalous kehittyi vaiheittain (s. 81; s. 128; s. 133-134; s.143-145).<ref name=":2" /> Maatalouden edistämistä varten tehtiin valistustyötä pitkään. Siinä ajallaan kuvernöörikautta seurasi mahtitalonpoikien kausi 1800-luvun lopulla (s. 140-141).<ref name=":2" /> Moneen kertaan mainitaan maisteri Danielson maatalouden kehittämisen yhteydessä, ja lisäksi hän edusti Heinolan tuomiokuntaa useilla peräkkäisillä valtiopäivilä. Hänet valittiin useaan otteeseen jäseneksi talonpoikaissäädyn valiokuntiin ja [[Suomen Pankki|Suomen pankin]] tilintarkastajain toiseksi varamieheksi. Hän vaikutti politiikassa ja myös rautatien syntyyn Keski-Suomessa. Hän oli yksi Säästöpankin ja Tammijärven kansakoulun perustajista. (s. 81).<ref name=":2" /> "Jos A. F. Danielsonia pidetään Luhangan karjatalouden tienraivaajana, niin Kesäimen tilan isäntää P.O. Heleniusta voidaan Luhangan karjanjalostuksen edelläkävijänä" (s. 144).<ref name=":2" /> Pankkialan kehittyminen Luhangassa oli Robert Ruohtula käsialaa (s. 81). <ref name=":2" /> Vuonna 1868 perustettiin kunnanrahasto (s. 61).<ref name=":2" /> Luhankaan päätettiin perustaa Säästöpankki 24.1.1898 majuri O. A. von Beckerin toimesta (s. 194), vuonna 1856 laina-jyvästö (s. 191).<ref name=":2" /> Postiasiat ja tieliikenne alkoivat kehittyä 1800-luvun lopulla (s. 201).<ref name=":2" /> Luhangassa koulutusjärjestelmä sai alkunsa 12.1.1834 (s. 250).<ref name=":2" /> Muutaman koulumestarin lisäksi kouluoloihin ratkaisevasti vaikutti seudun maantieteellinen asema. Silloisten laivareittien puolivälissä merkitsi maatalouden ja vesiteiden valtakaudella taloudellisesti poikkeuksellisen edullista asemaa. Seurauksena oli myös sivistyksen nousu; Luhanka kohosi henkisessä edistyneissä ympäristönsä yläpuolelle (s. 249).<ref name=":2" /> Koulutusjärjestelmä oli niin edistynyt, että koulutusmestarilla yhteistuumin seurakunnan papin kanssa oli oikeus kruunun virkamiesten avustamina noutaa syrjäytyneet lapset saamaan opetusta.

 

1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen tilanne alkoi muuttua. Teollisuuden merkitys lisääntyi maatalouden kustannuksella; liikenne ohjautui vesiteiltä rauta- ja maanteille. Luhangan maatalouspitäjä jäi syrjään teollisuuskeskuksista ja liikenneteistä. Muualla kehitys kulki eteenpäin, Luhangassa se pysähtyi (s. 274).<ref name=":2" /> Viime vuosisadan suuret aatteelliset ja poliittiset virtaukset eivät juuri levinneet Luhankaan (s. 281). <ref name=":2" />

 

==Väestö==